maanantai 2. maaliskuuta 2020

Pellavansävyä ja vääriä mittoja


Olen koko alkuvuoden ollut uudistamassa olohuoneen ja keittiön verhoja. Matkaan tuli kuitenkin oletettua useampi mutka, sillä tilasin nämä netin alennusmyynneistä. Muutaman kerran jouduin palauttamaan ja vaihtamaan, kun ensin tuli liian kapeat ja sitten liian lyhyet. Lopulta nämä pellavanväriset ihanuudet kuitenkin saaapuivat riittävän pitkinä ja leveinä.

Vanhoja, mustavalkoisia verhoja tuli tuijoteltua melkein kuusi vuotta, joten päätin, että nyt on oikea aika. Halusin jotain kevyempää ja vähemmän hallitsevaa. Pidin kyllä myös vanhoista verhoista, enhän muuten olisi jaksanut niitä näin pitkään, mutta mustavalkoisuus saneli aikalailla myös kaiken muun värityksen. Nyt esimerkiksi pupun mattokin voisi olla nätimpi, eikä mustavalkoinen, samoin pöytäliinat. 




Tuntuu, että nyt kaikki ihanat viherkasvitkin pääsevät paremmin esille ja olohuoneen ilme on mielestäni yksinkertaisesti vain jotenkin aikuismaisempi. Tunnelma on seesteinen, rauhaisa ja kokonainen. Keittiön verhoa täytyy vielä vähän muokata, sillä en lähtenyt sitä enää vaihtamaan kun pitkät verhot olivat vihdoin sopivat. Keittiön verhon piti olla nätisti rullautuva laskosverho, mutta alareunaan olisi tarvinnut jonkun tuen, joka pitäisi sen ryhdissä ja rullalla. Luovuin kuitenkin siitä ajatuksesta, sillä verho on häiritsevän kapea. Niinpä tilasin toisen samanmoisen kun hintaa verholla oli vain huimat 8 euroa. Ajattelin ommella ne yhteen ja tehdä siitä ihan perinteisen kapan - niin kuin edellisissäkin verhoissa. Haluan kuitenkin, että keittiön verho on samaa materiaalia ja samaa sävyä kuin nuo pitkätkin, niin ei auta kuin itse ommella. Onneksi se ei ole ongelma.

Mutta mitäs pidätte olohuoneemme uudesta ilmeestä?  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti