perjantai 14. joulukuuta 2018

DIY kuusenkoristeet




Tuossa syksymmällä askartelin dasmassasta koristeita joululahjoja ja -kortteja varten, mutta olinkin tehnyt niitä enemmän kuin oli tarvis. Niinpä päätin tehdä niistä lopuista nyt kuusenkoristeita, sillä joulukuusi saapuu maanantaina.

Haluan pitää kuusen koristelun aina tietyssä linjassa, vaikka koristeita olisikin määrällisesti paljon. En tahdo, että kuusi on kuin ilotulitusraketti, vaan mielummin harkittu ja harmoninen. Tänä jouluna kuusessa tullaaan näkemään kultaa ja punaista, ja siksi tein nämäkin samaan teemaan sopiviksi. 

Maalasin sydämet kultaisella maalilla ja koristelin glitterliimalla. Liimankin laitoin pensselillä, jotta hilettä olisi tasaisesti joka paikassa, mutta eihän se tietenkään kuvissa näy. Ehkä ne kimmeltävät sitten kuusen valojen loisteessa! Näitä on helppo askarella vaikka lastenkin kanssa, niin jokainen saa kuuseen juuri sellaisen koristeen kuin itse haluaa.


perjantai 7. joulukuuta 2018

Kolme pientä leipää



Kokeilin viime viikonloppuna valmistaa kotikaljaa, sillä äiti vakuutteli, että se on helppoa kuin heinänteko. Joulupöytä ei ole täydellinen jos kotikalja puuttuu, mutta pakko nyt kyllä sanoa, että onneksi tein tuon testierän. Kaljasta nimittäin tuli vetistä ja muutenkin jotenkin kammottavan pahaa. Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Sain epäonnistuneesta kaljasta sentään joululeipään tarvittavaa kaljamäskiä.

Olen monen monta vuotta leiponut jouluista saaristolaisleipää yhdellä tietyllä reseptillä. Se on takuuvarma ja helppo ohje, mutta nyt halusin kokeilla jotain uutta. Ja kun olin kuitenkin kokeilemassa kotikaljan tekoa, niin miksen samalla hyödyntäisi mäskiä leivontaan. Sain ensimmäisestä taikinasta pyöräytettyä kolme pientä leipää ja nyt loppuviikolla tein lisää. Tällä kertaa itse kotikaljakin onnistui, ja näin ollen uskallan tehdä sitä jouluksikin. 


Kolmeen pieneen leipään tarvitset 2,5 desiä piimää, 2 desiä kaljamäskiä, 25 grammaa hiivaa, teelusukallisen suolaa, puoli desiä siirappia, 2 desiä ruisjauhoja, 6 desiä vehnäjauhoja sekä 50 grammaa pehmeää voita. Piimä lämmitetään hiivalle sopivaksi ja liuotetaan hiiva siihen. Joukkoon lisätään suola, siirappi ja mäski. Jauhoja lisätään joukkoon vähitellen, jotta taikinasta saa sopivan. Voi sekoitetaan mukaan loppuvaiheessa ja taikinan annetaan kohota liinan alla noin tunnin ajan. 

Taikinasta leivotaan kolme pientä leipää, joiden annetaan kohota liinan alla. Toisella leipomiskerralla tosin valmistin taikinan tuplana ja tein siitä vain neljä leipää, kun ensimmäiset kolme olivat niin pieniä. Leivät pistellään haarukalla ja paistetaan 175 asteessa n. 40-50 minuuttia. Paistamisen jälkeen pinta voidellaan kuumalla vesi-siirappi seoksella, joka tekee leipiin kauniin pinnan.

Toisella leivontakerralla lisäsin myös hieman siirapin määrää ja maustoin taikinaa vähän kuminalla. Jauhojen kanssa kannattaa olla tarkkana, jotta lopputuloksena pehmeä ja maukas leipä, eikä kuiva käntty. Leivät kestävät hyvin pakastamista, joten niitä on helppo tehdä vaikka lahjaksi!


torstai 6. joulukuuta 2018

6/12



Tänään juhlitaan Suomen Itsenäisyyspäivää ja me vietimme sitä miehen kanssa jo lähes perinteeksi muodostuneen brunssin muodossa. Tänään brunssimme keskittyi herkullisiin juustoihin, sillä olen haaveillut juustotarjottimesta jo pidemmän aikaa. Lisäksi oli voileipiä, keitettyjä kananmunia ja kahvia. Nautiskelimme brunssista ja katselimme jouluista hömppäleffaa. 

Samalla mietimme hieman, että mitä se itsenäisyys oikein merkitsee aivan tavalliselle tallaajalle. Rauhan ja kaikenlaisen vapauden lisäksi itselleni vastaus oli melko selkeä - minulle se merkitsee kotimaista ruokaa. Kuten blogin pitkäaikaiset seuraajat jo tietävätkin, niin arvostan suuresti kotimaista ruokaa ja kotimaisia tuottajia. Sen saman ruoan voimalla on taisteltu oman maan puolesta ja sillä samalla ruoalla on rakennettu tämä kaikki mitä meillä täällä on. Kotimaa on tärkeä asia, sillä se kasvattaa meille paljon hyvää.

Mitä itsenäisyys sinulle tarkoittaa?




tiistai 4. joulukuuta 2018

Markkinoiden sijainen



Kun harmaa ja vetinen sää ei sää houkuttele, ei houkuttele myöskään joulutorit. Tästä syystä lähdin tänään markkinoiden sijaan etsimään joulumieltä kauppahallista. On kai sekin eräälainen joulutori, mutta vain sisätiloissa.

Hakaniemen kauppahalli oli täynnä mahtavia herkkuja ja kauniita käsitöitä. Olisin voinut ostaa vaikka mitä kivaa, jos matti ei pitelisi kukkaron nyörejä niin tiukasti. Jotain kuitenkin ostin - sekä itsenäisyyspäiväksi että jouluksi. Ylihuomiselle valitsin juustoja brunssia varten ja jouluksi varasin kinkun. Ennen olen aina ostanut kinkun ihan kaupasta, mutta nyt tuntui jotenkin siltä, että se oli ostettava oikein kunnon lihakauppiaalta. Siinä on jotakin jouluista tunnelmaa, kun hakee sen kotiin vasta paria päivää ennen sen sijaan, että sulattelee kaupan möhkälettä jääkaapin perällä puoli viikkoa. Vaikka toki ihan samalta ne maistuu.

Kierroksen lopuksi päädyin vielä pullakahville kauppahallin kahvioon. Pettymyksekseni kardemummakierre oli hieman kuiva, olisi pitänyt valita joulutorttu. Ja glögiä.

lauantai 1. joulukuuta 2018

Joulukoti




Päästän teidät nyt kurkistamaan meidän joulukotiin. Minulla on sellainen jättikokoinen muovilaatikko, johon aina suljen joulun joka vuosi ja seuraavana jouluna otan sen sieltä esiin taas uudestaan. Olen siis kasannut joulukoristeet yhteen laatikkoon, ettei niitä tarvitse joulun alla etsiä jokaisesta eri laatikosta. Näin ne myös pysyvät siisteinä ja pölyttöminä. 

Tältä joulu meillä tällä hetkellä näyttää - vain kuusi puuttuu enää. Tontut ovat hypähtäneet pöydille ja kukkaruukkuihin, hyasintit avautuvat vähitellen ja jättimäinen olkipukki vahtii joulutohinoita ruokapöydällä. Pienet valonauhat siellä täällä, kyntteliköt ja enkelit tuovat joulun tunnelmaa. Ihan parhaita mielestäni ovat nuo ravisteltavat lumisadepallot, olen lapsesta asti rakastanut niitä. Ehkä minussa asuu vieläkin pieni lapsenmielinen tyttö, joka ravistelee palloa ja odottaa kuumeisesti joulupukin saapuvan.



Hyasintit ostin tällä kertaa Plantagenista, sillä sieltä niitä sai kolme vitosella. Ja miksi turhaan maksaa kukkakaupan koristelluista versioista, kun ruukkuun voi itsekin laittaa vähän havuja tai muita koristeita. Kanelitangot, kävyt, sammal, oksat ja rusetit sopivat jouluasetelmiin erityisen hyvin. Ja kun nämä ensimmäiset hyasintit ovat kukintansa kukkineet, niin ruukkuihin voi vain vaihtaa uudet tilalle. 

Hyasintit ovat ihan pakollisia jouluna, niiden tuoksu on jotenkin niin huumaava. Vasta tänään tajusin, että ne tuoksuvat oikeastaan melko samalle kuin kesäinen syreeni - ja minä kertakaikkiaan rakastan syreenin tuoksua. Jouluilmettä ja -tunnelmaa voi luoda helposti pienillä koristeilla, tutuilla lapsuuden tuoksuilla ja vaihtamalla esimerkiksi pöytäliinoja. Ei tarvitse kääntää koko kämppää ympäri tai siivota kaikkia
vaatekaappeja - paitsi jos aiot viettää joulun kaapissa. 



perjantai 30. marraskuuta 2018

Kylmään maitoon kastettuna



Kuten osa on ehkä huomannutkin, on blogissa ollut hieman hiljaiseloa viime aikoina. Omassa elämässä tuntuu tapahtuvan vähän liikaakin, joka puolestaan on vienyt veronsa kirjoituspuolelta. Mutta eiköhän tämä tästä taas lähde rullaamaan, kun päästään kunnolla näiden joulujuttujen pariin! 

Olen tällä viikolla tehnyt jo vaikka mitä joulutöitä. Jouluintoilunhan aloitin jo joskus syyskuussa ja onneksi tein kortitkin valmiiksi hyvissä ajoin - nyt ne olisi nimittäin kyllä jääneet tekemättä. Tällä viikolla olen siis pessyt jääkaapin, sulattanut pakastimen, leiponut yhden peltirasiallisen pipareita, laittanut joulukoristeet paikoilleen ja postittanut osan korteista. Äiti saa toimia postitonttuna, ja viedä loput kortit kotipuoleen. Vielä pitäisi lyödä lukkoon joulupöydän sisältö, leipoa vähän lisää ja ehkä ostella lahjoja. 


Tänäkin vuonna leivoin piparkakkuni mummun ohjeella. Koen sen jotenkin tarpeelliseksi, että tuota reseptiä jatketaan ja kaikki pitävät näistä aina niin paljon. Miehen mielestä nämä ovat parhaita mahdollisia pipareita. Lisäksi äidin ohjeella tehtyjä saan kuitenkin äidin itse leipomina, joten voin ihan hyvin tehdä itse mummun pipareita. 

Tarvitset 1,5 dl siirappia, hieman alle 2 dl eli 140 grammaa sokeria, 1,5 teelusikallista pomeranssia ja puolikkaan teelusikallisen kanelia, kardemummaa sekä neilikkaa. Ne kiehautetaan kattilassa, jonka jälkeen mukaan lisätään puolikas ruokalusikallinen ruokasoodaa, 140 g voita, yksi muna ja lopuksi 4,5 desiä vehnäjauhoja. Taikinan annetaan maustua ja kovettua jääkaapissa yön yli, jonka jälkeen siitä leivotaan ihania ja kauniita joulupipareita. 

Tuo ensimmäinen laatikollinen tulee syötyä varmaan hetkessä, mutta onneksi näitä tekee helposti lisää. Parhaita piparit ovat mielestäni aikaisin aattoaamuna, kylmään maitoon kastettuina. Suosittelen kokeilemaan!


tiistai 20. marraskuuta 2018

Kotikahvila


Tässä on tovi vierähtänyt ja marraskuukin on ehtinyt jo loppupuolelle. Nyt voi jo kunnolla alkaa paneutumaan jouluun ja lahjojakin pitäisi vielä keksiä. Tänään ajattelin laittaa kotiin hieman jouluista ilmettä, mutta tässä ensin muutama vinkki pimeiden iltojen kahvihetkiin.

Kahvihan on jo melkein kansallisjuoma ja useimmat meistä kaipaavat sitä heti herättyään. Meillä kahvinkeitto on aamuisin miehen kontolla, ja yleensä viikonloppuisin saan nautiskella jotain hieman erikoisempiakin aamukahveja. Miksi turhaan lähteä kahvilaan, kun voi vain huudella keittiön puolelle, että tänään maistuisi latte makusiirapilla

Meillä ei ole ollenkaan kahvinkeitintä vaan vain erilaisia pannuja. Normaalisti juomme aamuisin oikein vanhanaikaista pannukahvia, mutta iltaisin usein pikakahvia. Herkutteluhetkiin löytyy mutteripannuja muutamassakin eri koossa. Ihmettelet varmaan, että miksemme omista kahvinkeitintä, mutta siihen on kaksi ihan pätevää syytä. Luovuin aikanaan jo yksin asuessani kahvinkeittimestä, sillä mielestäni sillä tuli aina pahaa kahvia. Ajattelin, että jossain vaiheessa sitten Moccamaster tai muu hyvä keitin, mutta nykyisessä asunnossamme on niin pieni keittiö, että jos työpöydälle laittaisi vielä kahvinkeittimen, niin ruoat ja leipomiset voisikin sitten unohtaa. Eli joskus, jos Luoja suo ja saamme isomman keittiön, niin sitten hankimme myös sen keittimen. Tilanne ei nyt sinänsä meitä kumpaakaan niin kauheasti haittaa, sillä pidämme pannukahvista. Jotkut sanovat sen olevan epäterveellistä, mutta en usko, että kupilliseen päivässä kukaan kuolee. 

Kahvia on helppo muunnella ja maustaa keittäessä tai vasta kuppiin kaadettua, ja attelinkin nyt jakaa teille muutamia kahvivinkkejä. Paljastan, että mitä saan, kun sunnuntaiaamuna pyydän korvapuustikahvia tai iltaisin kun pikakahvi kyllästyttää ja haluankin kaakaokahvin. 


Korvapuustikahvi on nykyään yksi lemppareistani. Se on hieman parempi versio kardemummakahvista, mutta ei kovinkaan paljoa vaikeampi tehdä. Eli laita kahvin suodattimeen tai pannukahvin joukkoon kahvin lisäksi teelusikallinen sekä kanelia että kardemummaa. Kun kahvi on valmista, laita kupin pohjalle teelusikallinen fariinisokeria, kaada kahvi kuppiin ja viimeistele annos maitovaahdolla. Pinnalle voi vielä ripotella tummaa kaakaoajauhetta tai kanelia koristeeksi. Tällä kahvilla on myös helppo kutsua kaveri pullakahville - kaikki valmiina yhdessä kupissa!

Toinen tämän hetken suosikeistani on kaakaokahvi. Kuten jo sanoinkin, pikakahvin maku kyllästyttää välillä. Kaakaokahvissa se kuitenkin menee ja halutessaan tätä kahvia voi vaikka terästää vielä vähän kermaliköörillä. Tarvitset siis kahvikupillisen maitoa, kahksi teelusikallista pikakahvijauhetta ja kaksi teelusikallista maitokaakaojauhetta. Laita maito kuumenemaan mikroon, sekoita kaikki yhteen ja nauti!