tiistai 29. marraskuuta 2022

Kuusta vaille valmis






Tänä vuonna olen taas vähän innostunut joulusta, sillä viime vuonna emme viettäneet joulua laisinkaan. Nyt olen jo näin marraskuun puolella vaihtanut pöytäliinat punaisiin ja ottanut kynttilöitä esille. Kävin kaivamassa myös kellarikomerosta joululaatikon ja tekokuusen esille, mutta kuusi saa odottaa vielä itsenäisyyspäivään asti. Taistokin sai pienen koristuksen mökkinsä eteen, ja katsotaan nyt, ilmestyykö joulusukkiin yhtään yllätyksiä.

Hyasintti kuuluu ehdottomasti jouluun, tai enemmänkin sen odotukseen. Hyasintin tuoksu on niin huumaava ja on se kauniskin - sen pienen hetken kun se kestää. Tänä vuonna sain myös runsaan joulutähden, joka toivottavasti kestää jouluun. Aatoksi aion kyllä ostaa taas niitä punaisia tulppaaneja, se olkoon oma, uusi jouluperinteeni. 


Riisipuuroa olen keittänyt jo, samaten leivoin jo kerran pipareita. Joulunvietosta en vielä tiedä muuta kuin, että olemme menossa aattona illalliselle ravintola 10.kerrokseen. Siellä on tarjolla kaiken kattava joulupöytä, mutta en jaksanut sinne asti odottaa, vaan ensimmäisenä adventtina oli pakko laittaa pieni kinkku uuniin. Ostin myös muutamaa joululaatikkoa, savulohta, pikkuisen rosollia itselleni ja sienisalaattia miehelle. Nyt ehkä jaksaa odotella sitä varsinaista jouluruokaa ihan aattoon asti. Ainakin koti on kuusta vaille valmis.



lauantai 19. marraskuuta 2022

Juuri sopivaa arkiruokaa perjantaille


Joskus on päiviä kun ei kiinnosta tehdä edes sitä arkista nakkikastiketta, ja sitten joskus taas on päiviä, kun tekee mieli hienostella oikein viimeisen päälle. Piipahdin toissapäivänä Hakaniemen halliin, sillä halusin tunnelmoida jo kaikkia ihania joulujuttuja. Siellä paikanpäällä iski ajatus, että nythän olisi hyvä tilaisuus ostaa ruokatarpeet seuraavan päivän ruokaan ja siitä se sitten lähti kehittymään.

Löysin hallista fenkolilla ja basilikalla maustettua raakamakkaraa, jota olen ostanut kerran aiemminkin, ja muistin, että se oli aivan ihanan makuista. Makkaran lisäksi ostin osso buccoa, ja viimein ajatus olikin jo valmis - herkkusienirisottoa ja täyteläistä pataa. 

Aloitin padalla, jotta se sai muhia uunissa ihan rauhassa. Salottisipulia, purjoa, valkosipulia, rosmariinin oksa ja fenkolin siemeniä. Kuullotin niitä hetken oliiviöljyssä, jotta maut tulisivat kunnolla esiin, ja sen jälkeen puristelin makkarat ulos kuorestaan. Niistä tuli vähän kuin pieniä lihapullia ja paistoin niihin kauniin pinnan. Seuraavaksi lisäsin pataan tölkillisen kirsikkatomaatteja sekä yhden purkin Pirkan punaviinikastiketta. Maustoin pataa vielä lihafondilla ja pippurilla, jonka jälkeen lisäsin mehukkan osso bucon keskelle ja haudutin uunissa 175 asteessa pari tuntia. Kun pata oli valmis, nostin osso bucon pois ja suurustin lientä maizenalla, sekä tarkistin maun. Täydellistä ja ylellistä, eli juuri sopivaa arkiruokaa perjantaille.

Herkkusienirisotto

1 rasia tuoreita herkkusieniä
1-2 salottisipulia
1 l kanalientä
2 dl kermaa
3 dl risottoriisiä
oliiviöljyä
pippuria, suolaa
raastettua parmesaania
valkoviiniä

Kuori ja pilko sipuli, ja kuullota oliiviöljyssä. Lisää siivutetut herkkusienet. Ota paistetut sienet ja sipulit hetkeksi pois pannulta, ja kuullota riisiä öljyssä. Lisää kanalientä vaiheittain niin, että riisi peittyy ja anna sitten imeytyä miedolla lämmöllä. Laita sienet takaisin joukkoon. Lisää lopuksi kerma, juusto, viini ja mausteet. Maistele. Risotto on valmis, kun se on pehmoista ja maukasta.

maanantai 14. marraskuuta 2022

Tampere





Olin viikonloppuna yhden yön reissussa Tampereella. Kohteenani oli Lihastautiliiton 50-vuotisjuhlat sekä valtakunnalliset lihastautipäivät, mutta otin reissun myös lomailun kannalta. 

Lähdin lauantaina aamujunalla ja yövyin Tampereella legendaarisessa hotelli Ilveksessä. Yövyin 10.kerroksessa, mutta huone oli kyllä kovin ahdas. Jouduin sisustamaan sitä melkoisesti, jotta mahduin apuvälineideni kanssa sisään, ja lähtiessä kun ihmettelin asiaa, niin minulle kerrottiin, että olin kuulemma saanut väärän huoneen! Kyseessä ei siis ollut laisinkaan esteetön huone, mutta kyllä siinä yhden yön yöpyi. Pidempää aikaa ajatellen huonetta olisi kyllä pitänyt vaihtaa, sillä en mahtunut liikkumaan ilman, että huonekaluja siirreltiin edestakaisin.

Lauantaipäivä kului pitkälti työpajoissa ja muun asiaohjelman parissa, mutta illalla oli tiedossa juhlat. Asua piti tietysti vaihtaa välissä, ja pääsin käyttämään viime jouluksi ostamaani Holly&Whyte -mekkoani. Mekkoon sopii hyvin mieheltä saatu helmikoru ja jalkaan tottakai kimmeltävät korkokengät. Vielä pisteenä i:n päälle laitoin mekon alle tyllihameen, joka teki siitä entistä juhlavamman. Illallisen ja juhlan jälkeen kävimme kaverin kanssa yksillä aulabaarissa, mutta sitten olikin jo ihana päästä hotellin pehmoiseen petiin.







Aamu valkeni todella kauniina ja vasta silloin näki huoneen maisemat oikein kunnolla. Olisi aika mahtavaa herätä joka aamu niin, että ikkunasta näkyisi auringonnousu, mutta ehkä silloin se ei säväyttäisi niin paljoa. Hotelliaamiaista olin odottanut jo hyvän tovin, ja onneksi hotelleissa on nykyään gluteeniton tarjontakin aika mieletön. 

Paluujuna lähti kolmelta, ja huoneet oli luovutettava kello 12, joten päätin lähteä heti aamiaisen jälkeen shoppailemaan. Luovutin huoneen ajoissa ja jätin tavarat hotellille, mutta Koskikeskus aukaisikin liikkeensä vasta 12. Minulla oli siis puolitoista tuntia aikaa, ja kun ilma oli niin kaunis, niin päätin lähteä ulkoilemaan. Ilma oli aika kirpeä, joten lauantain baskeri vaihtui pipoon ja korkkarit oikeisiin kenkiin. Tampere oli kaunis ja mietiskelinkin siinä, että enpä tiedä olenko koskaan aiemmin ollut ulkoilemassa täysin vapaaehtoisesti sunnuntaiaamuna ennen puolta päivää ja nauttinut siitä.

Minulla oli hyvin aikaa kävellä keskustaa ympäriinsä, ottaa kauniita valokuvia ja shoppailla ennen kuin juna lähti. Löysin Koskikeskuksesta aivan ihanan keittiötarvikeliikkeen, josta ostin kauan haaveilemani piirakkavuoan irtopohjalla. Löysin myös pari sopivaa vaatetta pikkujoulukaudelle ja tietysti eväitä junamatkalle. Tampere oli kaunis, vastaanottavainen ja ystävällinen - erittäin täydellinen juuri tähän hetkeen.







keskiviikko 9. marraskuuta 2022

Äidin lanttulaatikko


Lanttulaatikko on ollut kiellettyjen ruokien listalla useamman vuoden ajan, mutta nyt kun vatsaoireet on saatu lääkkeillä hallintaan, niin voin syödä taas mitä haluan. Jouluruoista lanttulaatikko ja sinappisilakka ovat aina olleet suosikkejani, mutta mitä tahansa lanttulooraa en lautaselleni kelpuuta. Vain äidin tai mummun tekemä käy, ja kun mummun reseptistä ei ole tietoa, niin päätin yrittää äidin ohjeella.

Mielestäni lanttulaatikon kuuluu olla riittävän makea ja kardemumma sopii siihen todella hyvin. Mummun laatikko oli tummempaa ja sileämpää kuin äidin, eikä siinä ollut kardemummaa. Aikaa säästääkseni käytin valmista lanttusosetta, mutta voi olla, että se oli virhe, sillä laatikosta tuli liian kitkerää. 

Tämän laatikon tein ihan vain lihapadan kanssa syötäväksi, mutta joululaatikot voi myös pakastaa. Kypsennä esimerkiksi lanttulaatikko 200 asteessa tunnin ajan ja aattona sulatuksen jälkeen 175 asteessa toisen tunnin. Jos kuitenkin syöt sen heti, niin paista miedolla pari tuntia, jolloin siitä tulee parempi.

Äidin lanttulaatikko

1,2 kg lanttuja tai 1 kg valmista sosetta
0,5 tl suolaa
2 dl kermaa
1 dl maitoa
1 dl gluteenittomia korppujauhoja
2 munaa
0,5 tl jauhettua inkivääriä
0,5 tl kanelia
0,75 tl kardemummaa
ripaus muskottipähkinää ja maustepippuria
0,5 dl siirappia
0,5 dl sokeria

Pinnalle voita ja korppujauhoja

Kuori ja keitä lantut suolatussa vedessä. Ota keitinvettä talteen ja soseuta lantut. Sekoita maito, kerma ja korppujauhot, anna turvota. Lisää lanttusose, siirappi, sokeri ja mausteet. Notkista tarvittaessa keitinvedellä, valmiin soseen kanssa ei tarvitse. Maista ennen kananmunaa. Kaada seos vuokaan ja ripottele pinnalle korppujauhoja sekä lisää pari voinokaretta. Paista 150-175 asteessa n. 2 tuntia.  


lauantai 5. marraskuuta 2022

Melbakakku


Tein viime viikonloppuna juustokakun, joka keräsi aivan valtavasti kehuja. Minusta se oli vain ihan tavallinen juustokakku, mutta vieraat olivat eri mieltä.

Ensin tein kakkua varten pakastevadelmista melbakastikkeen eli todella sileän marjasoseen. Nämä eivät olleet kotimaisia marjoja, joten keittelin niitä ensin hyvän tovin, jonka jälkeen pusersin ne lusikan avulla tiheän siivilän läpi. Näin saadaan tasainen ja sileä marjakastike, jota voi käyttää leivonnaisten koristeluun, täyteläisen suklaakakun lisukkeena tai juustokakkuun. 

En ikinä tee juustokakkua pelkästä tuorejuustosta, vaan sekoitan joukkoon aina puolet rahkaa. Tällä kertaa lisäsin myös kermavaahtoa, joka teki kakun koostumuksesta ilmavamman. Pohjana käytin erinnäisiä gluteenittomia keksejä mitä kotoa löytyi, sillä mielestäni se ei ole niin tarkkaa, että onko ne digestivekeksejä vai kaurakeksejä. 

Voit tehdä kakun vaikka ensi viikonloppuna isälle tai viikolla ihan vain arkea piristämään!


Vadelmajuustokakku

kaura- tai digestivekeksejä
75 g voita

1 prk kermaa
200 g tuorejuustoa
200 g rahkaa
400 g pakastevadelmia
sokeria
vaniljasokeria
1 sitruunan mehu
5 liivatelehteä

Murskaa keksit ja sekoita sulatettu voi joukkoon. Laita irtopohjavuoan pohjalle sekä reunoille leivinpaperia ja painele keksi-voiseos vuokaan tasaisesti. Koveta pohja jääkaapissa.

Laita vadelmat kattilaan pienen vesitilkan kanssa ja keitä niitä hiljaisella noin 15 minuuttia. Kaada marjasose siivilään ja painele lusikalla. Vadelmien siemet jää siivilään ja saat sileän vadelmamelban. Anna melban jäähtyä kunnolla.

Laita liivatelehdet kylmään veteen. Vaahdota kerma, ja lisää mukaan tuorejuusto sekä rahka. Laita joukkoon jäähtynyt melba sekä sokeria ja vaniljasokeria oman makusi mukaan. Maistele ennen liivatetta. 

Purista sitruunanmehu ja kuumenna, mutta älä keitä. Voit tarvittaessa lisätä tilkan vettä sitruunamehun joukkoon. Purista liivatteet vedestä ja sekoita ne nopeasti kuumaan sitruunamehuun. Kaada liivatenestettä ohuena nauhana tuorejuustoseokseen ja sekoita huolella. Kaada seos pohjan päälle ja anna tekeytyä jääkaapissa yön yli. 

Voit jättää osan melbasta kakun koristeluun, minunkin piti, mutta unohdin. 

maanantai 31. lokakuuta 2022

Siksak



Minulla on kotona iso laatikollinen kankaita - osan olen perinyt mummulta ja osan itse ostanut. Järjestelin kangaslaatikkoani ja erottelin sieltä kankaat, jotka sopivat sisustukseen. Ajatuksenani oli ommella tyynyliinoja sekä astiapyyhkeitä, jotta kankaat tulisi hyötykäyttöön.

Kun aloin leikellä kankaita sopiviksi paloiksi, niin sain huomata, että ne olivatkin liian pieniä. Alunperin tarkoituksenani oli tehdä enemmän tyynyliinoja, ja vain muutama keittiöpyyhe, mutta homma kääntyi yhtäkkiä päälaelleen. Pyyhkeiksi sopivia kaistaleita leikkelin 7 kappaletta ja tyynyliinoja vain neljä. Päätin siis suosiolla jättää tyynyliinat tuonnemmaksi ja keskittyä nyt vain pyyhkeisiin.




Pyyhkeet oli helppo tehdä. Kangasvalintoihini vaikutti esteettisyyden lisäksi kankaiden materiaali, eli että ne olisi puuvillaa, jolloin ne voi huoletta pestä 60 asteessa. Leikattuani 50x60 cm paloja huolittelin kaikkien kankaiden reunat siksakilla, jonka jälkeen käänsin reunat kahdesti, jotta lopputuloksesta tulisi siisti. Helpoin on taittaa ensin vastakkaiset reunat, ja kun ne on ommeltu, niin sitten taittaa vasta toiset reunat. 

Pyyhkeissä pitää olla tietysti myös joku millä ne voi tarvittaessa ripustaa. Kankaiden lisäksi minulla on jemmassa iso pussillinen kaikenlaisia nyörejä ja naruja, joiden joukosta etsin sopivat. Yhteen tuli pitsinen lenkki, kahteen sydännarut ja loppuhin tein lenksut vanhasta housun nyöristä. Ompelin ne kiinni aivan lopuksi ja sitten olikin jo valmista. Näistä tuli niin hienoja, että osa päätyy varmasti myös joululahjaksi!


lauantai 29. lokakuuta 2022

Kasvislasagne


Tein ensimmäistä kertaa kasvislasagnea. Käytin kuitenkin lasagnelevyjä, vaikka periaatteessa  kesäkurpisasta voisi myös höylätä pitkiä suikaleita pastalevyjen tilalle. 

Lasagneen laitoin äidin ja anopin keräämiä metsäsieniä sekä kesäkurpitsaa, pinaattia, kirsikkatomaatteja, yrttejä, sipulia ja tietysti tomaattimurskaa. Kirsikkatomaatit voit pilkkoa kasviskastikkeen sekaan tai leikata ne puolikkaiksi ja asetella yhdeksi kerrokseksi niin kuin minä tein.

Juustokastikkeen teen aina omalla tavallani, sillä en pidä siitä perinteisestä valkokastikkeesta. Juustokastikkeesta voit tehdä helposti täysin vegaanisenkin käyttämällä kasvipohjaisia tuotteita. 


Kasvislasagne

1 kesäkurpitsa
pala purjoa
1 sipuli
4-6 valkosipulinkynttä
iso pussi tuoretta pinaattia
rasia kirsikkattomaatteja
500 g suppilovahveroita, herkkutatteja tai muita sieniä
suolaa
pippuria
tuoreita tai kuivattuja yrttejä
2 tlk tomaattimurskaa
2 mozzarellapalloa
lasagnelevyjä

Juustokastike

400 g sulatejuustoa
maitoa
suolaa, pippuria

Pinnalle juustoraastetta

Paista sienistä ensin neste pois. Pilko sipuli, purjo, valkosipuli ja kesäkurpitsa. Paista vihanneksia sienien kanssa ja lisää lopuksi pinaatti sekä mausteet. Anna pinaatin vähän kutistua, ja lisää tomaattimurskat. 

Tee juustokastike teflonkattilassa. Laita kattilan pohjalle hieman maitoa ja sulatejuusto. Sulata juusto, ja pidä se koko ajan liikkeessä, ettei se pala pohjaan. Notkista kastike maidolla sopivaksi, kun juusto on sulanut. Mausta.

Kasaa lasagne vuokaan, siivuta mozzarella kerrosten väliin ja laita pinnalle juustoraastetta. Paista 200 asteessa 30-40 minuuttia. Tarjoile raikkaan salaatin kanssa.