Liikkeellä lounasaikaan

Lähdin tänään vähän kaupungille viettämään laatuaikaa itseni kanssa. Kovin usein minua ei näe liikkeellä lounasaikaan, mutta tänään oli meno, joka oli hoidettava. Sen jälkeen oli ihanaa mennä lounaalle Kampin Kortteliin, ja kun en tosiaan kovin usein lounailla käy, niin halusin katsastaa tarjonnan mahdollisimman huolella. Kampin Kortteliin oli kuitenkin auennut uusia ravintoloita, ja ihastuin päätä pahkaa The Soukin tarjontaan.

Lounasaikana tarjolla oli salaattibuffet sekä pääruoka, josta löytyi kolme vaihtoehtoa. Lounaaseen kuului kahvi tai tee, mutta hemmottelin itseäni vielä kakkupalalla. En oikein päässyt jyvälle ravintolan visiosta, sillä salaattibuffet meni selkeästi Lähi-itään päin hummuksineen ja linsseineen. Pääruokatarjonta kuitenkin poikkesi siitä, ja vaihtoehtoina oli mm. possunniskaa bbq-kastikkeella sekä valitsemani herkkusienirisotto. Taustalla soi arabimusiikki, mutta sisustus taasen oli aika pelkistetty. En siis osaa sanoa, minkälainen tyylisuuntaus heillä on, mutta sen voin sanoa, että ruoka ja palvelu oli erinomaista. Oli oikeastaan aika kiva käydä lounaalla - ihan niin kuin normaalit ihmiset!

Lounaan jälkeen päädyin keskustan Stockmannille, jonne avattiin kesän alussa second hand liike Relove. Olen koko kesän yrittänyt mennä sinne, mutta vasta nyt sain aikaiseksi. Nykyään tulee oikeastaan aika harvoin käytyä ihan keskustassa asti, kun kaikki löytyy vain parin metropysähdyksen päästä, joten siksi se on venynyt. 

Relove on tosiaan second hand liike, kahvila ja olohuone. Aiemmin liikkeellä oli toimipisteitä  Töölössä ja Punavuoren nurkilla sekä nyt uutena tämä Relove Helsingin Stockmannilla. Miljöönä kauppa oli niin lähellä sydäntäni kuin olla ja voi - ihanat vanhat ikkunat, hieman pariisilaishenkinen sisustus ja jotenkin vain niin kutsuva ilmapiiri. Paikanpäällä tosiaan toimii myös kahvila, jossa tarjoillaan esimerkiksi all day breakfast tai halutessaan voi nauttia lasin viiniä. Tällä kertaa ei aamiainen maistunut, kun oli vasta lounas selätetty, mutta aion palata tuonne ensi viikolla ihan vain fiilistelemään syksyä ja nauttimaan kiireettömyydestä.

Vaatteet olivat itselleni melko kalliita kirppisvaatteiksi, mutta yksi laukku oli pakko ostaa. Kuva ei anna sille yhtään oikeutta, sillä se on oikeasti hennon vaaleanpunainen ja hieman kimalteleva. Lisäksi laukku oli käyttämätön, joten kuntokin oli loistava. Nyt vain tarvitsisi jotkut juhlat, että sitä voisi käyttää! 

Klaffipöytä

Pitkästä aikaa vähän sisustusjuttuja! Tietokonehuone on ollut kevään myllerryksestä asti vähän keskeneräinen. Olen kaivannut sinne uusia verhoja ja jotakin tasoa, mutta en tiennyt minkälaisia. Aina tuli raha vastaan, sillä muutoksen piti sopia budjettiin. 

Olin jo hetken aikaa mielessäni miettinyt yhtä tiettyä pöytää tuohon nurkkaan. Pöytää, joka on vaarin ja mummun vanha, ja se toimi omana koulupöytänäni silloin kun olin peruskoulussa. Niinpä toin äidiltä palatessani mukana vanhan klaffipöydän ja se sopii tuohon juuri niin hyvin kuin ennakkoon ajattelinkin! 

Pöytä on kätevä, sillä sivujen ollessa suljettuna se toimii erinomaisesti kukkapöytänä, mutta tarvittaessa siitä saa isomman. Suunnittelin tuosta sellaista kauan kaipaamaani askartelupöytää, ettei kaikki olisi aina ruokapöydällä levällään. 

Lisäksi laitoin tietokonehuoneeseen uudet verhot. Tai en tiedä voiko sanoa uudet, sillä nämä ovat mummuni vanhat, joten luultavasti verhoilla on enemmän ikää kuin minulla. Verhot ovat aika kalliita, joten olen siirtänyt niiden ostamista enkä toisaalta edes tiennyt minkälaiset verhot haluaisin ostaa. Äidiltä kuitenkin löytyi kaapista juuri sopivan neutraalit yksilöt, jotka täyttivät tämän verhohaaveeni. 

Tietokonehuoneen uudet verhot ovat siis läpikuultavan luonnonvaaleat, joissa on hento vaaleanpunainen raidoitus. Tykkään siitä, että ne eivät ole aivan vitivalkoiset, mutta myöskään vaaleanpunaista ei ole liikaa. Verhoja oli myös kuin sattumalta neljä kappaletta eli juuri sen verran kuin tähän kulmaikkunaan tarvitsee. Ehkä tämä olikin tarkoitettu näin! 

Olen enemmän kuin tyytyväinen muutokseen ja mikä parasta, tämä kaikki maksoi pyöreät 0 euroa. Nyt tietokonehuoneesta puuttuu enää se kaavailemani valokuvaseinä ja nuo hyllyt tarvitsisi hieman lisää jotain somistetta tai kirjoja. 

Kesä - ei tuu ikävä!

Syksy on saapunut jo mielenmaisemaani, vaikka kalenterissa onkin vielä elokuu. Ulkona tuoksuu ihan selvästi syksylle, ilma on mukavasti viilennyt ja arki on koittanut kesän jälkeen.

Pidetään vielä kuitenkin tämän pienen hetken verran kulunut kesä mielessä ja katsotaan, että mitä oikein tulikaan tehtyä. Tämä ei ollut se kaikkien aikojen the kesä, enkä tiedä tuleeko sellaista enää ikinä, mutta ainakin tämä oli parempi kuin edeltäjänsä. Sai liikkua vähän vapaammin ja käydä tapahtumissa koronasta huolimatta ja rokotteiden ansiosta. Kesään mahtui niin surun hetkiä, kuin myös ääretöntä onneakin.

Piknikeillä tuli käytyä useammankin kerran, mutta kaipaamani yölliset ulkoretket jäivät marginaalisen vähäisiksi. Ehkä olen jo niin vanha, että uni vie voiton kesäyön kauneudesta! Parasta ehkä kuitenkin oli ne festarit. Kolmen päivän huuma ja ilo, joka valtasi täysin koko kehon sekä mielen. Uudet ystävät ja tuttavat, toivottavasti enemmän kuin festareiden pituiset ihmissuhteet. Kärkisijoille pääsee myös elokuun alun mökkipäivä sekä Teurastamon kesäinen ulkokaraoke. 

Tottakai aikaa kului myös karvalapsen kanssa ja pahimmat helteet koettelivat meitä kumpaakin. Viime viikot olin Taiston kanssa maalla, kiertelimme maita ja mantuja nauttien kesän loppuhetkistä. Pakastimme äidin kanssa myös urakalla marjoja ja se oli yksi Taistonkin lempipuuhista - ne kun maistui sillekin.

Kaikkeen tähän mahtui tietysti myös kavereita, ravintolaillallisia, elokuvia, mustikkapiirakoita,  pyjamapäiviä kotona ja paljon muuta. Kiitos kesä, mutta oi niin paljon tervetuloa syksy! 

Tuoksuhuijari

Muistaako kukaan, kun tein viime kesänä itse huulirasvaa? Silloin se ruusun uutaminen öljyyn epäonnistui eikä huulivoiteeseen tullut laisinkaan ruusun tuoksua. Sain kaverilta tämän kesän ruusuja kuivatettuna ja päätin kokeilla uudestaan.

Tein samalla tavalla kuin viimeksikin eli yritin uuttaa ruusun terälehtiä manteliöljyyn. Sen voisi tehdä myös hitaammin, mutta vesihauteessa sen pitäisi tulla nopeasti. Ruusun tuoksu levisi keittiöön, mutta kun haudutus oli valmis, niin tuoksu oli haihtunut öljystä. 

En taaskaan tiedä missä meni vikaan, sillä ruusun terälehdet ainakin olivat niin tuoreita kuin mahdollista. Jouduin tällä kertaa siis huijaamaan ja tiputtelin huulivoideseokseeni eteeristä ruusuöljyä suoraan purkista. Mielummin olisin halunnut ruusun tuoksun ja hyödyt siihen uutamalla, mutta minkäs teet. Varsinaista huulivoidetta varten sulatin vesihauteessa mehiläisvahaa, kaakaovoita ja sitä kertaalleen kuumennettua manteliöljyä. Lisäsin eteeristä ruusuöljyä ja jaoin seoksen pieniin purkkeihin. Manteliöljyä kannattaa laittaa maltillisesti, että seos jähmettyy jäähtyessään. 

Seuraavaksi kokeilen jotakin muuta kuin ruusua, mutta en tiedä mitä. Ruusun ominaisuudet ja tuoksu sopii mielestäni paremmin huulivoiteeseen kuin vaikkapa laventelin voimakkuus. Ehkä kokeilen appelsiinia, sillä eteerinen appelsiiniöljy minulta löytyy jo varastosta. 

Viisi kurkkua viikossa

Nyt olisi varmaan aika katsastaa, että millaista satoa parvekkeelta saatiin. Punajuuret, chilit ja maa-artisokat jatkavat kasvua edelleen, mutta muilta osin homma on niin sanotusti paketissa.

Kurkkusato oli paras ikinä ja parhaimmillaan saatiin jopa viisi kurkkua viikossa! Ne olivat niin maukkaita ja rapsakoita, että ei yhtään haitannut vaikka niitä tulikin reilusti. Aiempina vuosina on tullut ehkä yksi kurkku koko kesän aikana, eli jotain teimme tänä vuonna paremmin. Nyt kuitenkin kurkku näki jo viimeiset päivänsä ja lannoituksesta huolimatta kellastui pois. 

Keltainen iso tomaatti kasvatti ahkerasti pituutta, mutta yhtään tomaattia ei tullut. Lannoitin kyllä ja poistin varkaat, mutta mikään ei auttanut. Heitin senkin jo roskiin, kun kyllästyin kasvattamaan pelkkää vartta. Sen sijaan click and grow -älypuutarhassa esikasvatetusta kirsikkatomaatista tuli satoa. Siirsin sen parvekkeelle isompaan ruukkuun, jotta se mahtuisi kasvamaan paremmin. Ennakko-odotuksista poiketen saimmekin oranssin kirsikkatomaatin ja nyt näyttää siltä, että ainakin toinen olisi vielä tulossa. Tomaatin viljelijäksi ei meidän siis välttämättä kannata ryhtyä.

Perunasatokin jäi tänä vuonna kummallisen pieneksi, mutta saatiin sentään edes muutama. Salaattia tuli yhteen ateriaan ja basilikasta tein ihanan vihreän peston. Laventelista tein sen huonetuoksun ja lopuista kuivatin kukat vessoihin koristeeksi. Auringonkukista kukki komeasti vain pari yksilöä, loput jäivät melko pieneksi. 

Aika monipuolisesti kuitenkin saimme kaikkea, joitakin vain vähän enemmän kuin toisia. Kurkuista aion laittaa ensi keväänä itämään samat lajikkeet, sillä ne menestyivät parhaiten. Onnistuitko sinä viljelmissä tänä vuonna?