maanantai 25. huhtikuuta 2022

Siman lyhyt historia


Ehdit vielä saada simaa vapuksi, jos olet oikein tehokas. En ole muutamaan vuoteen tehnyt, mutta silloin kun teen, on äidin resepti se ainut ja oikea. Mies oli sitä mieltä, että nyt sima maistuisi, joten laitoin sen eilen käymään ja tänään pulloihin. Lauantaina tai ihan viimeistään sunnuntaina sen pitäisi olla juotavaa, ja jos pidät pullot huoneenlämmössä, niin sima valmistuu nopeammin.

Sima on vapun luottojuoma, mutta oletko koskaan ajatellut mikä on siman alkuperä? Sima oli viikinkien suosiossa, mutta silloin se tosin oli vahvasti alkoholipitoinen juoma, joka tehtiin hunajasta. Sima on aikoinaan ollut myös suosittu tuontituote Suomeen ja silloin se oli parempiosaisten keskuudessa yhtä  herkkua kuin viini tai olut. 

Koko kansan suosioon sima nousi 1800-luvulla, kun sokeri syrjäytti hunajan ja tarveaineet sopi alemmankin luokan budjettiin. Tällöin sima ei myöskään ollut enää alkoholipitoista, vaan ennemminkin virvoitusjuoma. Lopulta sima kukoisti kieltolain aikaan, kun raittiusliike kannusti sen juontiin kuohuviinin sijasta ja vappuun se liitetään työväenliikkeen juomalakon kautta. Vaikka nykyään juodaan jo kuohuvaakin vappuna, niin uskon, että siitä huolimatta simalla on aina sija suomalaisessa vapun vietossa. 


Itseäni kiinnostaa aina ruoan tai leivonnaisten historia, ja on kiehtovaa kokeilla oikein vanhoja reseptejä. Simastakin olisi joskus kiva kokeilla viikinkien hunajasimaa, mutta nyt ainakin mennään vielä ihan vain äidin tutulla ja turvallisella ohjeella.

Sima

8 l vettä
1 kg fariinisokeria
1 dl siirappia
2 sitruunaa
1 tl kuivahiivaa

Pese ja viipaloi sitruunat. Sekota ämpärissä fariinisokeri, siirappi sekä 2 litraa kiehuvaa vettä. Kun sokeri on sulanut, lisää kylmää vettä litra kerrallaan niin, että lämpötila on sopiva kuivahiivalle. Lisää hiiva, loppu vesimäärä ja sitruunaviipaleet. Siivilöi ja pullota seuraavana päivänä. Laita jokaiseen pulloon teelusikallinen sokeria sekä rusinoita. Sima valmistuu viileässä viikossa, lämpimässä n. 4-5 päivässä. Muista päästää pulloista ylimääräiset ilmat pois päivittäin, ettei ne räjähdä. Sima on valmis, kun rusinat on pinnalla.

sunnuntai 24. huhtikuuta 2022

Pannun huolto

 




Minulla on pyörinyt vuosia kellarivarstossa vanha paistinpannu, joka ei kuitenkaan ole ollut kokkauskunnossa. Lisäksi pelastin äidiltä yhden vanhan pannun, joka oli hautautunut piparkakkutalon sulaan sokeriin. Tämä projekti on vain venynyt ja venynyt, mutta nyt oli viimein aika toimia, kun myös oma pannuni osoitti huollon merkkejä.

Valurautapannu on helppo ja kestävä ystävä keittiössä, kunhan siitä pitää huolta. Valurautaisia astioita ei missään nimessä saa pestä tiskikoneessa eikä edes käsitiskiaineella, vaan vain kuuma vesi ja harjaus riittää. Pinta on hyvä öljytä ruokaöljyllä käytön jälkeen, mutta joskus tulee se hetki, kun pannu tarvitsee enemmän. Silloin on syytä suunnata avotulen ääreen ja hoitaa homma kotiin.





Ensin pannu kuumennetaan huolellisesti nuotiolla, jonka jälkeen se puhdistetaan. Puhdistukseen on hyvä käyttää vettä sekä teräsharjaa, joka ei sula kuumissa lämpötiloissa - ja muista myös kunnon kintaat! Pannun voi ottaa sivuun raaputtamisen ajaksi, sillä vedellä ja harjalla pannua tulee puhdistaa oikein huolellisesti. Sen voi aina välillä kuumentaa nuotiossa uudestaan ja jatkaa puhdistusta, kunnes ei pannusta enää irtoa likaa.

Kun kaikki lika on rapsetultu pois, laitetaan pannu takaisin nuotioon ja lisätään pala silavaa. Tähän tarkoitukseen on olemassa myös sellaisia tuubeja, mutta kuulin huhuja, ettei ne ole yhtä tehokkaita kuin aito silava. Silavapalaa pyöritellään ympäri pannua, että se sulaa tasaisesti ja menee hyvin joka puolelle. Rasva ikään kuin poltetaan kiinni pannuun, jotta siihen saadaan hyvä ja toimiva pinta. Tämän jälkeen pannun voi ottaa taas sivuun ja pyyhkiä talouspaperilla, jolloin siitä lähtee mahdollisesti vielä likaa pois. Sitten tämä silavakierros uusitaan niin monta kertaa kuin on tarvis, itse tein kahdesti. Kun tämä vaihe on valmis, annetaan pannun jäähtyä ja pyyhitään vielä kerran talouspaperilla.

Tämän kaiken jälkeen pannu on taas käyttökelpoinen pitkän aikaa. Voi olla, että minun toiminnassani on jotakin turhaa tai jotakin jäänyt pois, mutta tein tämän homman ihan puhdasta maalaisjärkeä käyttäen ja ainakin kuvista katsottuna ero on kuin yöllä ja päivällä. Tuosta pienestä ihanuudesta teen nyt meidän kesän retkipannun ja ajattelin ainakin kokeilla pizzaa nuotiolla!


torstai 21. huhtikuuta 2022

Metsästä museoon



Olen nauttinut täysin rinnoin, kun kevät on palannut ja on päässyt taas kunnolla ulos. On tullut käytyä koiran kanssa koirapuistossa, grillaamassa ja muuten vain ulkoilemassa. Koirapuistoon otin kahvit mukaan termospulloon ja nautiskelin rauhallissuudesta. Tuli bongattua kauniita luontokappaleita sekä hengitettyä keuhkot täyteen raikasta luontoa.

Tuntuu, että Taisto hiipuu nyt jotenkin ihan silmissä. Ihan kuin parissa viikossa se olisi vanhentunut sadalla vuodella. Silmistä puuttuu se tuttu pilke ja kuono alkaa olemaan aika harmaa. Parhaita juttuja on loputtomat päiväunet ja rapsutukset, leikkihetkiä ei juurikaan enää ole ja lenkitkin ovat aika rauhallisia. Voi meidän vanhusta.





Tällä viikolla kävimme myös museossa. Kiasma avasi ovensa pitkän remontin jälkeen, ja se on aina kiinnostava retkikohde, sillä siellä on niin paljon muutakin kuin vain loputtomasti tauluja. Kiasmassa on käynnissä ARS22 -näyttely, joka tuo näytille kansainvälisen nykytaiteen ajankohtaisimpia teoksia, ja näyttely koostui maalauksista, installaatioista sekä videoteoksista.

Itse pidän taiteesta, jota voi aistia monella tavoin, eli esimerkiksi eilen parhaita juttuja oli mielestäni teokset, joissa oli myös ääntä tai tuo bussi, johon pääsi sisälle. Minua ei inspiroi pelkkä taulujen katselu, vaan ennemminkin kokonaisvaltainen, yhteisöllinen ja osallistava taide. Näyttelyssä oli myös osia, jotka ottivat poissaolollaan kantaa Ukrainan tilanteeseen. 

Oletko sinä jo kokenut ARS22 -näyttelyn?










tiistai 19. huhtikuuta 2022

Pöydän kunkku

 

Pääsiäinen on nyt takana päin ja kevät on alkanut toden teolla. Meillä oli sunnuntaina vieraita ja laitoimme kaikkea pientä syötävää. En halunnut tehdä varsinaista lämmintä ruokaa, vaan ennemminkin ajatuksena oli tarjoilla buffet -tyyppinen ratkaisu. 

Pöydässä oli itsetehty coleslaw, vihersalaatti lisukkeineen, sipsejä, rapudippi ruissipseille, tomaatti-mozzarella tikkuja, keitettyjä munia, patonkia ja tuorejuustoja sekä hedelmiä ja jälkkäriä. Vieraat toivat vielä tullessaan tapaksia ja juustoja, mutta ehdoton pöydän kunkku taisi olla nuo minihampparit. Ne olivat erittäin suosittuja ja herkullisia - en tiedä johtuiko se sitten niiden söpöstä ulkonäöstä vai oliko ne jotenkin muuten vain poikkeuksellisen hyviä.

Hampurilaisten sämpylät leikkasin pyöreällä muotilla valmiista sämpylöistä ja pihvit tehtiin samalla muotilla. Lisäksi hampparien sisällä oli maustekurkkua, kirsikkatomaattia, cheddaria, salaattia ja majoneesia. Marinoitu sipuli oli erikseen, jolloin sitä sai lisätä itse salaattiin tai burgeriin. 

Jälkkäripuolelta löytyi pashamunia sekä suloisia makeita vartaita, joissa oli mansikoita, vaahtokarkkeja sekä pieniä browniepaloja. Vartaat oli tarkoitus koristella vielä suklaaraidoilla, mutta siinä kaiken keskellä se unohtui. 

Kaikki maistui ja oli herkullista, mutta kuten sanoin, nuo hampparit oli se juttu. Taidan siis tehdä niitä toistekin, vai pitäisikö kokeilla minihodareita? 











sunnuntai 17. huhtikuuta 2022

Pashamunat




Kuinka teillä on pääsiäinen sujunut? Meillä on mennyt ihan rauhallisesti - hyvää ruokaa, ulkoilua ja herkuttelua. Pitkäperjantaina tein meille päivälliseksi karitsan paahtopaistia, lankalauantaina kävin Kahvila Kampelassa lohikeitolla ja tänään tulee vieraita syömään.

Vieraiden kestitsemisestä enemmän toisella kertaa, mutta halusin tulla kertomaan teille jo nyt tämän päivän jälkiruoasta. Pasha on ehdottomasti aina kuulunut lapsuudenkodissani pääsiäiseen ja teen sitä nykyään itsekin. Mutta kuten tiedätte, minun pitää aina muokata kaikkea vähän uusiksi, joten perinteisen koristelun ja asettelun sijaan tein söpöjä pashamunia.



Valmistin siis pashan aivan tavallisesti, mutta tarjoilulautasen korvasin lusikoimalla sen suklaamunien sisään. Suurin haaste meinasi tulla suklaamunien puolittamisessa, sillä ne tahtoi mennä murusiksi. Lopultä päätin, että puolikkaat saavat olla hieman eri kokoisia ja oikeastaan kivempikin noin. Alunperin ajatuksenani oli tehdä munien sisään juustokakku, mutta sitten ei ollut ollut enää aikaa tehdä pashaa, joten muutin suunnitelmaa. Ja tästähän tuli ihan supersöpö tarjottava pääsiäispöytään!

Pasha äidin ohjeella

150g voita
2dl sokeria
500g maitorahkaa
2dl kuohukermaa
1 muna
yhden sitruunan mehu
2tl vaniliinisokeria
3rkl mantelirouhetta
3rkl korintteja (tai rusinoita hienonnettuina)

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää rahka, muna, mausteet sekä vaahdoksi vatkattu kerma. Pane seos suodatinpapereilla vuorattuun siivilään tai kahvinsuodattimeen. Kostuta suodatinpapereita ensin kevyesti (esim. sumutinpullolla). Laita siivilä syvään kulhoon, johon ylimääräinen neste pääsee valumaan, sekä rahkaseoksen päälle myös suodantinpaperia ja jokin paino (esim. lautanen tai pieni, pyöreä leikkuulauta). Valuta yön yli jääkaapissa. Kumoa pasha seuraavana päivänä tarjoiluvadille tai tässä kohtaa lusikoi se suklaamunien sisään.


maanantai 11. huhtikuuta 2022

Älypuutarhasta tavalliseen


Kevätmessuilta löytyi kuin löytyikin niitä kaipaamiani rakuunan taimia sekä joku erikoischilin taimi miehelle. Viimeksi esittelemistäni kurkun aluista on enää yksi hengissä eikä jääkapissa asusteleville laventelille ole tapahtunut yhtään mitään. 

Laitoin kuitenkin pari viikkoa sitten yrttejä ja muita kasveja itämään myös Click&grow -älypuutarhaan. Nyt kerrankin tein niin, että kun ne olivat pinnalla, niin siirsin ne isompiin ruukkuihin. Olen nimittäin todennut, että jos niitä yrittää kasvattaa laitteessa yhtään pidempään, niin ne vain näivettyvät. Siinä ei siis ilmeisesti tila tai ravinteet riitä, ja nyt pari päivää siirron jälkeen ne ainakin ovat lähteen huimasti kasvuun. Siirrän ne sitten vielä kerran isompaan, kun on aika laittaa ne parvekkeelle. 

Tänä kesänä olisi tarkoitus kokeilla uutena tulokkaana myös hernettä ja kesäkurpitsaakin laitettiin tulemaan. Kesäkurpitsaa on tullut joskus alkuvuosina kokeiltua, mutta nyt mies löysi parvekeviljelyyn tarkoitetun Patio Star -lajikkeen. Toivotaan siis, että se tuottaa paremmin satoa kuin tavallinen. 

Pesin jo parvekelasitkin, että pääsisi laittamaan kunnolla kevättä, mutta mikä hitto tämä jatkuva takatalvi oikein on?