maanantai 29. elokuuta 2022

Mitä jos?


Oletko koskaan kuullut varmuusvarastosta tai kasannut sellaista itsellesi? Varmuusvarasto on nimensä mukaisesti varasto, jolla on kotitaloudessa varauduttu ehkä jopa pahimpaan. Varautuminen voi tarkoittaa isoa sähkökatkosta, sotatilannetta, luonnonkatastrofia tai vain sairastumista, jolloin et pääse kauppaan. Nykyään tällaisen merkitys unohtuu helposti, kun kaupat ovat lähellä ja auki ympäri vuoden..

Varmuusvarasto on hyvä rakentaa ainakin kolmelle vuorokaudelle koko ruokakunnan tarpeisiin, mutta aina tietysti parempi, mitä pidempään poikkeustilaan varaudut. Varaston tuotteita tulee kierrättää, joten ei ole ideana raahata kellarikomeroon ruokaa ja antaa sen vanhentua siellä 10 vuotta, vaan aina kun otat varastosta jotain, tuot sen saman asian sinne takaisin. Päiväyksiä on hyvä tarkastella ja pitää tuotteet niin, ettei ötökät tai muut olosuhteet tuhoa niitä.

Mitä siellä sitten olisi hyvä pitää ja kuinka paljon? Netissä on monia ohjeita varaston rakentamiseen ja ohjeita tarkkoihin määriin. Sen tulisi kuitenkin sisältää myös paljon muuta kuin elintarvikkeita, esimerkiksi lääkkeitä, paristoja, radion, retkikeittimen sekä taskulampun. Lisäksi kotona on hyvä olla ämpäreitä, joihin vettä voi tarvittaessa varastoida.

Minulle on opetettu lapsesta asti, että kotona on aina hyvä olla vähän yli tarpeen. Eli ihan ilman tätä varmuusvarastoakin meillä riittäisi ruokaa viikoiksi vaikkei kukaan kävisi kaupassa, mutta ne menevät kaikki pilalle, jos tulisi vaikka massiivinen sähkökatkos. Siinä kohtaa varmuusvarasto astuisi esiin, sillä siellä on ruokia, jotka säilyvät ilman kylmäketjua. 

Pidän meidän varmuusvarastoa vaatehuoneessa ja olen listannut sen sisällön pieneen vihkoon. Siitä on helppo katsoa mitä löytyy ja mitä vielä puuttuu, sekä siihen voi myös merkitä aina kun ottaa sieltä jotain. Meillä on tarpeita tällä hetkellä kahdelle aikuiselle ehkä noin 4-5 päivälle olettaen, että vettä saisi jostain lisää. Elintarvikkeet tulee olla hyvin säilyviä, ja helposti syötäviä, ettei niihin tarvitse muita raaka-aineita eikä välttämättä edes keittämistä. Voit varata säilöön myös herkkuja, sillä niitä saattaa tarvita hädän hetkelläkin, sekä pientä puuhaa kuten lautapelejä tai lapsille uudet yllätyslelut.


Listasin tähän vielä oman, tämän hetkisen varmuusvaraston sisällön ilman kappalemääriä:

- laastarit
- betadine
- kipulääke
- sideharsot + ihoteippi
- paristot (AA, AAA sekä C)
- paristokäyttöinen radio
- paristokäyttöinen taskulamppu
- öljykynttilöitä (15-48 h paloaika)
- trangia + siihen nestettä
- tulitikut 

- hernekeittoa
- säilykepossua
- tonnikalaa
- säilykelihapullia
- pikamuusia
- makaronia
- riisiä
- kaurahiutaleita
- kuivahiivaa
- säilykesardiineja
- vettä 5 litraa
- tomaattimurskaa
- kasviskeittoa
- tomaattikeittoa
- currykastiketta
- linssejä
- papuja
- öljyä
- hilloa
- maustekurkkuja
- näkkileipää
- mehutiivistettä
- maitojauhetta
- kahvia
- teetä
- sokeria
- suolaa
- mustapippuria

Ja mitä sieltä vielä puuttuu:

- vedenpuhdistustabletteja
- joditabletteja
- jauhoja (mutta niitä on aina kotona)
- puhelimen varavirtalähde
- lamppuöljyä öljylamppuihhin
- toinen taskulamppu
- käteistä rahaa

Ainakin Marttoja sivuilta löytyy selkeitä listauksia ja ohjeita varmuusvarastoista. On olemassa myös valmiita paketteja, jos ei itse halua sellaista kasata ja valmis pakkaus toki menee pienempään tilaankin. Enkä sano nyt, että jokaisen tulisi tai on pakko tällaista tehdä, mutta kiinnostuneille tiedoksi. Minusta tämä on paitsi hyödyllistä, niin myös hauskaa - kai se jonkinlainen harrastus on tämäkin! 

torstai 25. elokuuta 2022

Kaksi kattilaa






Eilen vietimme ihanan päivän metsässä. Meillä oli 8. hääpäivä, ja ravintolan sijaan päätimme suunnata nuotiolle. Kohteena oli Pirttimäen ulkoilualue ja sieltä jalkauduimme vanhalle tutulle Hynkänlammelle. Yritimme ensin edetä Soralammelle, mutta siellä oli vastassa liian jyrkkä mäki. Hynkänlammellekin oli vaativia laskuja, mutta niistä selviää kyllä, jos on vähän yllytyshullu.

Päivä oli aurinkoinen kun lähdimme, mutta perillä sade ripsutteli hiljalleen. Se oli kuitenkin niin pientä, ettei se häirinnyt ja leiriydyttyämme pääsimme tarvittaessa keittokatokseen suojaan. Aurinkokin pilkahteli, mutta pääasiassa ilma oli kuuman kostea muutamalla saderipauksella höystettynä.

Sinänsä oli hyvä, ettei ollut mikään maailman kaunein ilma, sillä saimme olla nuotiopaikalla koko päivän ihan rauhassa. Taistollekin oli kiva, kun se sai sekoilla metsässä vapaana useamman tunnin. Ihan loppupuolella alkoi olla sen verran ohikulkevia lenkkeilijöitä, että koira piti laittaa kiinni, mutta suurimman osan ajasta sekin sai nauttia vapaudesta. 

Itselläni on aina kauhea nälkä jo heti nuotiopaikalle päästyä, joten tällä kertaa päätin ehkäistä sitä. Keitin kotona valmiiksi termospulloon kahvit ja otin pientä evästä sen seuraksi, joten sitten sai heti syödä ja juoda. Jos jää odottamaan nuotion valmistumista ja ruoan keittymistä, niin siinä kyllä ehtii nälkäkiukku tulla.








Kahvihetken jälkeen mies alkoi virittelemään tulta ja itse paneuduin ruokaan. Kyselin lainaksi ihmisiltä teräskattilaa, jonka voisi laittaa nuotioon, mutta saimmekin lahjaksi kaksi kattilaa! Ihan kiva, sillä meillä ei ole ollut yhtään nuotioon sopivaa, kunnon kokoista kattilaa. Ja nyt kun oli hääpäivä kyseessä, niin en halunnut paistaa nuotiolla pelkkää makkaraa. Halusin valmistaa ranskalaistyyppistä kalakeittoa eli bouillabaissea. Keittelin viime viikolla ravun kuorista maukasta lientä pakastimeen, ja se sopikin tähän pohjaksi oikein mainiosti. Suomalaistin keittoamme myös vähän lisäämällä sinne perunaa, joten ihan autenttinen bouillabaisse tämä ei ollut.

Rapuliemen lisäksi laitoin keittoon purjoa, valkosipulia, fenkolia, kokonaisia tölkkitomaatteja, tomaattipyrettä sekä perunaa. Mausteeksi hieman chilirouhetta, raastettua sitruunan kuorta ja sitruunamehua, pari laakerinlehteä sekä kokonaisia viherpippureita. Jouduin myös lisäämään hieman vettä, jotta keittoon saatiin tarpeeksi lientä. Aivan lopuksi lisäsin kalat, sinisimpukat sekä jättikatkaravun pyrstöt. Koristeeksi vielä tuoretta persilijaa ja voi pyhä jysäys kuinka herkullista tämä oli!


Gluteenittomat nuotiosämpylät

 5 dl piimää
 25 g tuorehiivaa
 0,5 dl rypsiöljyä
 1 rkl hunajaa
 1,5 tl suolaa
 2 rkl psylliumia
 3 dl kaurahiutaleita
 2 dl kaurajauhoa 
 2 dl hienoa riisijauhoa

Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi. Murenna hiiva piimään ja lisää öljy, hunaja sekä suola. Sekoita taikinaan psyllium ja kaurahiutaleet, anna turvota hetki. Lisää jauhot ja sekoita taikinaa voimakkaasti sähkövatkaimen taikinakoukuilla noin viisi minuuttia. Muotoile pötkylöiksi tikun päähän ja paista nuotiossa.

Keiton kanssa pitää olla tietysti tuoretta leipää, ja tällä kertaa leivät paistui näppärästi tikuissa avotulen päällä. Tein sämpylätaikinan kotona valmiiksi ja kertakäyttöhanskoilla pyörittelin ne tikkuihin, jolloin kädet pysyivät puhtaina. Taikina oli sopivan napakka pysyäkseen tikussa, mutta vähän mauton, joten sinuna lisäisin siihen hieman kuminan siemeniä tai raastettua porkkanaa.

Jälkkäriksi herkullinen omena-kaurapaistos valurautapannussa ja nokipannukahvit. Aika täydellinen päivä ja ihana hääpäivä, näitä lisää. Olimme ulkona luonnossa koko päivän vailla kiireen häivää, koira nautti olostaan niin kuin mekin. 

Olisipa jokainen päivä tällainen!








perjantai 19. elokuuta 2022

Rapujen juhlaa






Olimme miehen kanssa eilen rapujuhlissa! Olen ollut rapujuhlissa vain kerran aiemmin, joten olin aivan innoissani. Pöytä oli koristeltu kauniisti rapujuhlien tyyliin ja päähän sai ravunsakset, jotta pääsi oikeaan tunnelmaan. Viime vuonna meillä oli sadonkorjuujuhla, mitähän ensi vuonna keksitään?

Rapujuhlissa pääosassa on tietysti ne ravut, mutta ne ovat sen verran työläitä, että päätimme nautiskella ne vain alkuruokana leivän kera. Pääruoaksi oli kaikkea pientä tapastyyppisesti, ja itse tein siihen pari suolaista piirakkaa sekä ruokaisan salaatin. Jäljittelin hieman nizzan salaattia, mutta omalla otteella. Piirakoiksi tein savulohipiirakan sekä kasvispiirakan. Ruokaa oli aivan yltäkylläisesti ja herkuista saa nauttia vielä tänäänkin. 







Jälkkäriäkin pitää aina tottakai olla, ja halusin tehdä jotain mustikoista, mutta mustikkapiirakka tuntui jotenkin liian arkiselle. En kuitenkaan päässyt piirakka-ajatuksesta yli, joten tein sen vain kakun muotoon, jolloin se tuntui juhlavammalta. Ohjeessa oli alunperin käytetty mangorahkaa, mutta itse pidän enemmän sitruunasta. Tosin sitruunan makua olisi pitänyt vielä olla enemmän, eli kannattaa lisätä ainakin 1-2 sitruunan mehu tai kuorta raastettuna. Jätin myös lemon curdin pois, sillä en tykkää siitä. Ei se tässä olisi varmaan juurikaan maistunut läpi, mutta sitä myytiin vain isossa purkissa, niin se loppu purkki olisi jäänyt turhaan jääkaappiin pyörimään. Onko sinulla tapana muokata reseptejä?


Mustikka-juustokakku piirakka (pellillinen tai 2 pyöreää irtopohjavuokaa)

250 g voita
2 dl sokeria 
3 munaa
200 g rahkaa
1 tl vaniljasokeria
3,5 dl glut. vaaleaa jauhoseosta tai vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 dl perunajauhoa
1,25 dl kuumaa maitoa

400 g mustikoita

Täyte:
1 prk Valion sitruunarahkaa (tai mango)
3 dl kermaa
200 g tuorejuustoa
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 dl perunajauhoa
(2 rkl lemon curdia)
+ sitruunaa, jos tahdot enemmän makua

Vaahdota voi ja sokeri, lisää munat. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää taikinaan rahka, jauhoseos ja kuuma maito. Kaada taikina syvälle pellille tai jaa se kahteen irtopohjavuokaan. Ripottele päälle reilusti mustikoita ja vatkaa täyte. Kaada täyte tasaisesti ja paista 175 asteessa 30-40 minuuttia. Anna jäähtyä kunnolla. 


tiistai 2. elokuuta 2022

Kesän tuoksuja


Tämäkin keskikesän juttu on jo hetkisen odottanut yöpöydän laatikossa, mutta parempi kai myöhään, kuin ei milloinkaan.

Muistaako kukaan, kun innostuin viime vuonna tekemään laventelista huonetuoksua? Nyt kun syreenit kukkivat, hullaannuin niiden tuoksusta ja halusin säilöä sitä talven varalle. Lähdin kesäiltana keräämään korillisen syreenin kukintoja, ja samalla eteeni osui myös pahamaineinen kurtturuusu. Tuumin hetken, ja totesin, että pitää sitäkin kokeilla.

Tämä siis oli kokeilu isolla k:lla, sillä en löytänyt mistään tietoa syreenin tuoksun vangitsemiseen. Näin kuitenkin parhaaksi tehdä samoin kuin laventelinkin kanssa eli kukinnot kannelliseen lasipurkkiin ja päälle puhdasta viinaa. Kansi kiinni ja annetaan olla vähintään viikko pimeässä kaapissa. Purkkeja kannattaa käännellä tai sekoitella päivittäin.




Viikon jälkeen oli totuuden hetki. Ruusupurkkiin oli liuennut kaunis punainen väri ja hento ruusun tuoksu. Syreeni puolestaan oli ällöttävän ruskeaa ja haisi kammottavalle. Eli syreeniä pitää nuuskia vain se pieni hetki kesässä, pullotettua sitä ei saa. Mutta tulipahan kokeiltua.

Ruusuun lisäsin ihan pari tippaa eteeristä ruusuöljyä, jotta sain voimistettua tuoksua. Pullotin ruusu- ja laventelituoksut pieniin suihkepulloihin, jotta niitä on sitten helppo suihkia sinne tänne. Laventeli sopii rauhoittavuutensa vuoksi hyvin makuuhuoneeseen ja ruusua ajattelin käyttää kylpyhuoneessa.