Parhaat puolet

En ikinä tee asujuttuja, mutta nyt ajattelin kokeilla! Sain festareilta hyvän piristysruiskeen itsetunnolle, kun jutteli uusien ihmisten kanssa, joten siksi tämä tuntuu nyt hyvältä. Haluan esitellä festariasut, sillä se jos mikä aiheutti päänvaivaa - mitä puen päälleni?

Joka päivälle oli tietysti oltava eri asu eikä päälle päätynyt kertaakaan mitään niistä, mitä olin etukäteen suunnitellut. Vaihtuva asu oli myös sen kannalta melkeinpä pakollinen, että sain eturivissä muutamat juomat päälleni, mikä nyt kuuluu tietysti asiaan. Olen aiempina vuosina nähnyt festareilla sellaisia kasvomaalauspisteitä ja juuri kun olisin itsekin halunnut glitteriä poskiin, niin ei sellaista ollut. Onneksi yleisössä oli avuliaita naisia, joilta sain glitterliimaa lainaksi. Hieno festariehostukseni ei kuitenkaan harmillisesti näy kuvissa, mutta voin kertoa, että tykkäsin.

Farkut H&M 

Paita SheinCurve

Kengät Prisma

Laukku Glitter

Huulipuna Rimmel Stay Satin 200

Ensimmäisenä päivänä turvauduin farkkuihin, koska säätiedotus lupaili viileämpää sille päivälle. Vaatteet päälle puettuani totesin, että onpas taas tylsä kolmekymppisen asu eikä laisinkaan festarifiilistä. Onneksi paidassa oli vetoketju, jota sitten vähän raotin, niin arkinen asu muuttui edes asteen verran villimmäksi.

Hame Shein

Paita H&M

Kengät Zalando

Laukku Glitter

Huulipuna Revlon 730

Kun päivät eteneivät, niin vähitellen alkoi muistua mieleen miten festareille pukeudutaan ja viimeisenä päivänä olin jo suorastaan vauhdissa. Ensimmäisen päivän jälkeen en myöskään välittänyt sääennustuksista, sillä ne eivät pitäneen ollenkaan paikkaansa. Toisen päivän asu koostui vaaleanpunaisesta kynähameesta, jossa on kukkakuosi ja löysästä kangaspaidasta. Tämä asu on ollut muutenkin tämän kesän suosikkini. Hameen tilasin keväällä Sheiniltä, mutta paita on ainakin 10 vuotta vanha. Se on kaikki nämä vuodet ollut yksi suosikki kesävaatteistsni, sillä se on viileä ja siinä on mahdollisuus säätää hihojen pituutta. Lisäksi se myös näyttää kivalle!

Hame Zalando

Paita Primark

Kengät Zalando

Laukku Glitter

Huulipuna Revolution Propaganda

Kolmantena päivänä jatkoin kynähamelinjalla, joskin pohjaväri vaihtui mustaan. Yläosaksi valitsin hieman paljastavamman mustan paidan, joka on itseasiassa sellainen bikinien päälle tarkoitettu rantatunika. Vaatekaapistani löytyy kesävaatteina muitakin rantatunikoja, vaikken rannoilla käykään. Ne vain ovat äärettömän mukavia, viileitä ja usein niissä on helppo korostaa parhaita puoliani eli rintoja.

Kengiksi valitsin joka päivä tennarit, sillä minusta on tullut mukavuudenhaluinen. Joskus nuorena olisin ollut kolme päivää korkokengillä, mutta nyt mukavuus vei voiton. Ja onneksi nykyään on ihan ok laittaa tennarit myös hameiden ja mekkojen kanssa. Mitäs piditte asuvalinnoistani?

Anna sen soida!

Takana on ehkäpä tämän kesän parhaat kolme päivää. Päätä särkee ja sielua väsyttää, mutta oli se sen arvoista. Otin siis kolmen päivän irtioton Tikkurila Festivaaleilla, kuunnellen musiikin ilosanomaa ja nauttien kesästä. Liput oli viime kesälle, mutta koska mitään ei järjestetty, niin kaikki huvi siirtyi tälle vuodelle. Ihmisistä kyllä huomasi, että on jäänyt yksi kesä välistä. Festarikansa oli kertakaikkisen lumoutunut ja eläväinen - ehkä jopa enemmän kuin aiemmin.

Olin ostanut lipun 2019 syksyllä Stockmannin hulluilta päiviltä. Siitä asti olen odottanut tätä tajunnanräjäyttävää viikonloppua enkä voinut uskoa todeksi, kun porteista viimein pääsi sisään. Torstaina havahduin kesken juhlinnan miettimään, että onko minulla nyt tarpeeksi hauskaa. Tästä on maksettu ja tätä on odotettu, pitäisikö tuntua jotenkin erilaiselta. Perjantaina kuitenkin jätin ennakko-odotukset ja onnistumispaineet kotiin, sillä ei festareita voi suorittaa. Ei vaikka niitä olisi odottanut kuinka kauan.

Huomasin itsessäni myös muutoksen siinä, että millainen festarikävijä minusta on tullut. Yhtäkkiä olen yli kolmekymppinen, pukeudun sen mukaisesti enkä jokaisen artistin kohdalla ryntää eturiviin. Minusta on tullut aikuinen. Juominen ei ole ikinä ollut minulle se festareiden tärkein juttu, niin kuin ei tänäkään vuonna, mutta tällä kertaa kuitenkin tunnelma ja seura meni yllättäen artistienkin edelle. 

Pidän Tikkurila Festareiden alueesta, sillä se on mukavan pieni eikä siellä voi eksyä. Siellä ei hukkaa kaveria, vaikka menisi eri suuntiin ja se on jo hieman sellainen kotoisa paikka. Asiat olivat samoilla paikoilla kuin viime kerrallakin, joten se oli vähän kuin kotiin tulisi. Festareilta odotin eniten Sannia, Ellinooraa, Lauri Tähkää ja Olavi Uusivirtaa. He kaikki täyttivät odotukseni, mutta yllättäjiäkin löytyi. Näin ensi kertaa livenä Vesalan, joka oli erittäin hyvä ja Arttu Wiskari puolestaan viihdytti hauskuudellaan. Parasta tässä viikonlopussa ei kuitenkaan ollut artistit, vaan uudet ihmiset ja kohtaamiset. Sain tältä matkalta mukaani paljon rakkautta, iloa, naururyppyjä ja toivottavasti ystäviä elämänmittaiselle matkalle. Ehkä tämäkin on sitä aikuisuutta.

Tähän loppuun on pakko lainata Elastisen perjantaisia sanoja, sillä en löydä osuvampaa ilmaisua itsestäni. Se kiteyttää kaiken oleellisen.

"Vaik' mikä pandemia tulis, älä enää pysäytä musiikkii!"

Kuusijärvi

 

Eilen oli hyvä päivä retkeilyyn, sillä ilma oli selvästi viileämpi kuin edellisillä viikoilla. Suuntasimme Vantaalle Kuusijärven ulkoilualueelle, joka oli taas kerran uusi kohde meille kummallekin. 

Kuusijärven ulkoilualueelta löytyy monenlaista ulkoilma-aktiviiteettia, kuten lentopallokenttä, lasten leikkipaikka, uimaranta saunoineen, ulkokuntosali, nuotiopaikka ja eripituisia lenkkipolkuja. Me kiersimme 1,4 kilometrin pituisen rantareitin, joka kulki järven ympäri. Kävelimme reitin oikeastaan puolitoista kertaa, sillä ensimmäisellä kierroksella etsimme nuotiopaikkoja ja reitin kierrettyämme totesimme sellaisen löytyvän vain yhdestä kohtaa, joten kiersimme reittiä uudelleen päästäksemme sinne. 

Ulkoilumielessä Kuusijärven rantareitti oli esteetön, mutta mielestämme hieman tylsä. Reitti oli pääosin hiekkapolkua, mutta joissain väleissä eteen tuli pitkospuumaisia pätkiä, joita pitkin pääsi kyllä näppärästi myös pyörätuolilla. Korkeuseroja tällä matkalla ei oikeastaan ollut eikä juurakoita tai muutakaan häiritsevää.

Nuotiopaikalle päästyämme tapasimme mukavat vartijat, jotka partioivat alueella. He kertoivat, että juuri tällä kyseisellä nuotiopaikalla tulenteko on sallittua metsäpalovaroituksesta huolimatta, sillä kaupunki on kuulemma ottanut asiasta vastuun. Näin ollen uskalsimme jatkaa siitä mihin edelliset  olivat jääneet eli elvytimme nuotion ja laitoimme ruokaa tulille. 

Ruoaksi meillä oli lohta ja uusia perunoita. Perunat keitin näppärästi trangialla ja lohi tuli nuotiolla folionyytissä. Valmistelin kalan kotona, laitoin mausteita ja kääräisin sen sekä leivinpaperiin että folioon. Näin se oli helppo nostaa kylmälaukusta suoraan nuotiolle eikä tarvinnut paikanpäällä sotkea käsiä raakaan kalaan. Olen nykyään ottanut mukaan aina myös tiskiainetta suihkepullossa, pesusienen ja puhdasta vettä tiskejä varten, jolloin niistä ei tarvitse huolehtia kotona. Retken jälkeen on jo muutenkin aivan puhki, niin hyvä kun ne saa hoidettua luonnon keskellä. 

Retkemme oli onnistunut, joskin kova tuuli meinasi tehdä tulenteosta hieman mahdotonta. Onneksi paikalla oli muitakin retkeilijöitä, niin yhteistuumin saimme tulen pysymään elossa. Me emme varmaankaan mene Kuusijärvelle uudestaan, sillä siellä ei oikein mikään sykähdyttänyt meistä kumpaakaan. Jos pidät uimisesta tai saunomisesta, niin siihen tämä kohde varmasti on oivallisempi. 

Hellepäivien lemmikkiniksit

Näillä kuumilla helteillä pitää pitää oman hyvinvoinnin lisäksi huolta myös lemmikkien hyvinvoinnista. Siihen tarkoitukseen löytyy lemmikkitarvikeliikkeistä nykyään erilaisia tarvikkeita, mutta lemmikin oloa voi helpottaa myös kotikonstein. 

Meillä asustaa 7,5 vuotias vanhaherra, jolla sydänvika tekee olosta entistä tukalampaa. Viime kesänä todettu hiippaläpän vuoto saa mammankin olemaan varpaillaan ja tarkailemaan koiraa yhä tarkemmin. Kerron tässä omat selviytymiskeinoni helleilmoille ja vinkkini koiran olon helpottamiseksi. 

Taisto on ollut melko levoton, varsinkin yöaikaan, mutta epäilen levottomuuden johtuvan kuumuuden ja sydänvian yhdistelmästä. Koiran ulkoilu on tällä hetkellä ajoitettu aamuun ja myöhäisiltaan, ja iltapäivällä käydään ulkona ihan vain asioiden verran. Lenkille on hyvä ottaa vettä mukaan myös koiralle ja Tokmannilta löytämäni  kahden euron kuppi on ihan maailman paras. Se on vedenpitävä, mutta helposati kasattavissa pienempäänkin tilaan. Ja mikä tärkeintä - siitä vesi maistuu!

Sisätiloissa olemme yrittäneet pitää koiran viileänä märällä pyyhkeellä peitettynä tai käyttämällä suihkussa, ja nyt ostimme myös koirille tarkoitetun viilennyshuivin. Huivi on pyyhettä kätevämpi, sillä se ei paina märkänä juuri mitään eikä se tiputa vettä lattioille. Huivi on myös helpottanut yöajan levottomuutta ja se kulkee helposti koiran päällä ulkonakin. Yksi huivi meiltä meni jo rikki, mutta onneksi Musti&Mirri korvasi hajonneen tuotteen. 

Kolmas vinkkini on tietysti uiminen. Taisto ei ole ikinä ollut mikään vesipeto ja luonnonvesistöihin sitä ei saa tassullaankaan. Kotimme lähellä on kuitenkin mainio kahluuallas, jossa käyn itse liottamassa varpaitani viilennyksen toivossa. Sinne Taistokin uskaltautuu polskimaan, kun se ei ole liian syvä, vaan Taisto yltää loikkimaan ja vähän juoksemaankin altaassa. Eilen kävin ostamassa kelluvan frisbeen, jotta saimme vesileikkeihin vielä vähän lisää intoa. 

Koiraa on kuitenkin hyvä aktivoida helteistä huolimatta, kunhan sen tekee fiksusti ja koiran voinnin mukaan. Meille esimerkiksi tämä kahluualtaassa touhuaminen on näiden hellepäivien pitkän lenkin korvike, sillä kyllä siinäkin tulee koiralle liikuntaa kun se juoksee vedessä frisbeen perässä. Vedestä on kuitenkin vastusta, mutta kroppa pysyy viileänä ja se on miellyttävämpää kuin lenkkeily. Polskuttelun jälkeen on päästävä aina nurmikolle kierimään masu kuivaksi ja hörppäämään raikasta vettä!

Vihanneshyllyn inspiroima

 

Käsi ylös, jos sieltä löytyy burritojen, tacojen, quesadillojen tai muiden mexiolaisten ruokien ystäviä? Jos nostit edes pikkurillisi, niin tämä juttu on juuri sinulle.

Mikä olisikaan parempaa, kuin oikein täydellinen salsa - tulinen, mutta tasapainoinen. Useimmiten tulee mentyä nopeimman kautta eli nostettua jääkaapista purkki pöytään, mikä ei sekään ole yhtään huono vaihtoehto. Tällä kertaa kuitenkin innostuin ja vähän parantelin tuota kaupan soossia.

Inspiroiduin kaupan vihanneshyllyllä, kun valikoimassa oli pitkästä aikaa oikeaa maissia. Ei siis tölkkimaissia tai esikeitettyä grillimaissia, vaan ihan oikeita maissintähkiä. Kokeilin tällaisia viime vuonna ensimmäistä kertaa ja yllätyin iloisesti - maissi oli helppo valmistaa ja ero puolivalmiisiin oli selkeä. Tällainen oikea maissintähkä on jotenkin paljon rapsakampi eikä maku ole niin ylitsvuotavan makea.

Valmissalsaa voi muokata varmasti monella tapaa, mutta itse tein seuraavanlaisesti. Keitin maisseja suolatussa vedessä 2 minuuttia välillä pyöritellen, jonka jälkeen paahdoin niitä pannulla voissa. Halusin saada mahdollisimman tumman ja paistuneen pinnan ilman, että maissi kuitenkaan ihan kärähtää. Maissin paistuessa kippasin valmissalsan kulhoihin ja lisäsin sinne ananasmurskaa, chiliä, limeä sekä miehen annokseen reilusti tuoretta korianteria. Sen jälkeen veistelin maissit irti keskustasta ja sekoitin ne salsaan. Tämä on periaatteessa heti syötävissä, mutta itse annoin näiden maustua jääkaapissa parisen tuntia.

Näin sain helposti vähän jotain uutta tacopöytään. Visuaalisesti kauniin rustiikkista ja paahtuneen maissin maku oli hurmaava. Suosittelen tortillojen väliin tai ihan vai kauhottavaksi suoraan suuhun nachojen kanssa!