Tänään aamukahvin kanssa nautiskelin palan täytekakkua ja mietin menneitä. Viime talvena suunnittelimme miehen kanssa perheenlisäystä, mutta oikean vauvan löytäminen vei aikaa. Eräänä päivänä sain yhdestä kennelistä sähköpostia, ja siellä se oli - kuva 3 viikkoa vanhasta pojasta. Kuvassa oli jokseenkin rotan näköinen pieni rääpäle, mutta ai että se oli suloinen! Muutamien sähköpostien ja kuvien jälkeen varasimme pennun ja puf - nyt pikkuinen nyyttimme on jo vuoden vanha!
Koiran hankkiminen jännitti, ollen samalla kuitenkin ihanaa. Kyllä sitä aluksi mietti, että osaako siitä kasvattaa kunnon kansalaisen ja onko koira kanssamme onnellinen. Mutta tuossa kun katsoo tuota jättipehmotoukan kanssa temmeltävää karvapalloa, niin kai jokin on mennyt ihan oikein. Poju osaa istua, mennä maahan, nukkuu yöt kiltisti omalla paikalla, pyytää ulos jos on kiire ja osaa etsiä namin piilosta. Välillä se saa minut käytöksellään ylpeäksi - ei tosin aina.
Eilen siis vietimme Taiston, pienen terrierin 1-vuotissyntymäpäiviä. Vieraitakin piti tulla, mutta valitettavasti jouduimme ne perumaan. Kaikesta huolimatta päivänsankari sai kuitenkin lahjoja, herkkuja ja tietenkin kakun. Kakku koostui perunamuusista, nakeista, koiran nappuloista ja pikku pojan lempparista eli kurkusta :) Ja näin spesiaalina päivänä sai poikkeuksellisesti herkutella ihan ruokapöydässä!
.jpg)
Ja jossain siinä koiratohinan välissä pyöräytin meille herkullisen illallisen. Paellaa, joka sisälsi mereneläviä, chorizoa, kasviksia ja kananuijia. Kyytipojaksi hieman kuohuvaa - onhan meillä sentään parin päivän päästä jo puolivuotishääpäivä! Pus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti