Masaliisa

Tänään oli aikaa leipoa pitkästä aikaa ihan vain omaksi iloksi. Leivonnaiseksi valitsin jotain ainutlaatuista - ainoan ja oikean, äidin reseptillä leivotun masaliisan. Kun muutin tänne kaupunkiin, en tiennyt mitä ne sellaiset mokkapalat oikein ovat. Kahviloissa törmäsin näihin kovin tutun näköisiin leivonnaisiin, mutta nimi hämäsi. Huutava vääryys, ajattelin. Mokkapala. Meillä kotipuolessa näitä kutsuttaan aina leppoisasti masaliisoiksi, enkä todellakaan tiedä minkä takia.

No kuitenkin, näiden tekemiseen ei kauaa mene, joten voit ihan hyvin arki-iltana töiden jälkeen pellillisen näitä pyöräyttää. Omaan uuniini huomaan, että kannattaisi tehdä 1,5 tai jopa 2 kertainen taikina, mutta aina sen unohdan ja näin ollen pohjasta tulee hieman ohuehko. Kuorrutettakin saa toki olla reilummalla kädellä, mutta se lienee sitten jo pelkästään makuasia.

Mutta mitään tuplaamatta, voit tehdä näin. Vatkaa kaksi munaa ja 2,5 desiä sokeria vaahdoksi. Sekoita keskenään 4 desiä vehnäjauhoja, 2 teelusikallista leivinjauhetta, 2 ruokalusikallista tummaa kaakaojauhetta sekä 2 teelusikallista vaniljasokeria. Kolmannessa kulhossa sekoita keskenään 150 grammaa sulatettua voita ja 1,5 desiä maitoa. Lisää näitä sekoituksia vuorotellen muna-sokeri vaahtoon ja lopulta sekoita tasaiseksi. Laita taikina korkeareunaiselle uunipellille ja paista 225 asteessa noin vartin verran. Paistamisen jälkeen pohja kannattaa jäähdyttää hyvin, esimerkiksi parvekkeella. 

Kuorrutteeseen tarvitset 250 grammaa tomusokeria, 2 ruokalusikallista tummaa kaakaojauhetta, 2 teelusikallista vaniljasokeria ja 4 ruokalusikallista sekä kahvia että voisulaa. Koostumuksesta saa sopivan lisäämällä hieman kahvia - sen pitää olla juuri sopivan juoksevaa, jotta sen saa levittymään, muttei liian vetistä, ettei kaikki valu pois. Pinnalle tietysti nonparelleja, ilman niitä ei voi puhuakaan masaliisasta.

Täydellinen maanantai-illan masaliisa!