Kovan onnen kakku

Miehelläni on tänään synttärit. Hyvä vaimo tietenkin kysyy sankarin toiveita kakusta ja toteuttaa ne. Sitruunaa ja salmikkia, onnistuu. Lisäohjeina; ei liian makeaa, ei juustokakkua eikä täytekakkua. Niinpä.

Selailin nettiä ja leivontakirjojani, ja muutama suuntaa antava ohjekin löytyi. Ehkä paras vinkki oli käyttää salmiakkina apteekin salmiakki mixeriä, joka on luultavasti jokaisen salmiakkihullun paras kaveri. Juotavaa salmiakkia, mikäs sen parempaa.

Päädyin tekemään keksipohjaisen hyydykekakun, johon tuli sitruunakiisseliä sekä salmiakkikuorrute. Tähän asti kaikki sujui hyvin... Mutta.. kakkukirjassani oli hienosti keltaisella marsipaanilla reunustettu salmiakki-sitruunakakku, ja halusin kyetä samaan. Ei se voi olla niin vaikeaa. Noh, kyllä se voi. Tasaiseksi kaulittu pääsiäisenkeltainen sokerimassa valui kakun reunoja pitkin alas, saumakohdat rumensivat ulkonäköä entisestään ja epätoivo valtasi tämän leipurin. Yritin kuitenkin pelastaa tilanteen keltaisella tomusokeri-vesi seoksella, joka sekin valui pois. Onneksi tämän kaiken sai kakkua vahingoittamatta revittyä pois ja onneksi on Siwa. Varasuunnitelmana oli elintarvikeväriä hyödyntäen pursottaa reunat keltaisella kermavaahdolla. Ja eiköhän tässä kohtaa ole aivan luonnollista, että väri loppuu kesken. Joten kakku sai reunolleen hailakan kellertävän
( =valkoisen) kermarenuksen, joka kiitos elintarvikevärin, yritti maistua jollekin hedelmälle. Kaikenkaikkiaan maku oli toivotunlainen; kirpeä ja salmiakkinen. Omaan makuuni ehkä jopa liiankin kirpakka, mutta muille kelpasi :)