Viime viikonloppuna kävimme miehen kanssa Vantaalla Fazerin vierailukeskuksessa. Kiusasin menomatkalla miestä, että aion kysyä oppaalta missä ne umppalumpat oikein ovat ja kun karkkimetsä mainittiin, niin kiusaus kävi vielä suuremmaksi. En sitten kuitenkaan kysynyt. Osallistuimme siis opastetulle kierrokselle, mikä oli kyllä ehkä hieman pettymys. Odotin, että pääsen näkemään kuinka suklaata valmistetaan, mutta sen sijaan kierros paneutui vain Fazerin historiaan. Oli sekin toki mielenkiintoista, mutta itse makeistehtaan työhön olisin halunnut enemmän perspektiiviä kuin viiden minuutin videon.
Kierroksella nähtiin historiikkiin liittyvä video, tutustuttiin tehtaan historiaan vanhojen esineiden avulla ja koettiin yli 9000 tyhjästä munankuoresta valmistettu pupu. Vanhat käärepaperit ja tarinan alku olivat kyllä kiehtovia, mutta enemmän jotain konkreettista olisin kaivannut. Niin kuin vaikka sen tehdaspuolen. Lisäksi trooppisessa sisäpuutarhassa näimme Fazerin tuotteissa käytettäviä aineksia kuten chilin, kanelin, inkiväärin ja kaakaopuun, jossa oli ihan oikea kaakaopapu! Paras osuus oli tottakai se paljon puhuttu karkkimetsä, joka oli täynnä karkkia, suklaata sekä lakritsia, ja niitä sai tietysti syödä niin paljon kuin napaan mahtui. Tosin syömisaika oli kyllä liian lyhyt - ei siinä ehtinyt edes kunnon sokerihumalaan.
Virallisen kierroksen jälkeen kävimme Fazer puodissa, josta ostin ihanan vihon muistoksi ja vähän suolaisia uutuusherkkuja. Jotenkin ei karkkia tehnyt mieli... Aivan lopuksi kyytiä odotellessa kävimme vielä kahvilla ja kahvin seuraksikin valikoitui kakkupalan sijasta jotain suolaisempaa. Voisi sitä huonomminkin lauantaisen aamupäivän viettää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti