perjantai 14. syyskuuta 2018

Unettomia öitä



Saan viikonloppuna oikein kunniavieraita, kun serkku tulee kylään. Viime kerrasta onkin jo aikaa, vaikka toki olemme tässä välissä nähneet. Kiva kuitenkin saada hänet kylään ja viettää laatuaikaa. Kahvipöydässä pitää tietysti olla herkkuja ja halusin tehdä syksyn kunniaksi jotain kurpitsasta. Yhtenä unettomana yönä sen
keksin - äidin banaanikakusta saan muunneltua haluamani. Banaanikakku on yksi lemppareistani, sillä siinä maistuu ihanasti kardemumma ja se on sisältä ihanan kosteaa. 

Tein kaiken niin kuin banaanikakun kohdallakin, vaihdoin vain soseutetun banaanin kurpitsasoseeseen ja lisäsin puoli teelusikallista neilikkaa. Kakku kohosi ja kypsyi täydellisesti, ja oli juuri sellainen kuin ajattelinkin. Niin mahtavan pehmeä, täyteläinen ja mausteinen. Leivoin myös niitä parhaita kurpitsakeksejä, sillä koko kurpitsasosetölkki ei mennyt kakkuun. Sosetta oli kuitenkin liian vähän kekseihin, mutta kompensoin tilannetta vähän appelsiinimehulla ja hyvä tuli.



Kakkuun vaahdotin siis 100 grammaa voita ja puolitoista desiä sokeria. Mukaan lisättiin kolme munaa ja keskenään sekoitetut kuivat aineet eli 3,5 desiä vehnäjauhoja, 2 teelusikallista leivinjauhetta, 1 teelusikallinen kardemummaa, ½ teelusikallista neilikkaa ja 1 teelusikallinen kanelia. Lopuksi taikinaan sekoitetaan 2 dl kurpitsasosetta ja puoli desiä appelsiinimehua. Taikina kaadetaan voideltuun ja korppujauhotettuun rengasvuokaan, ja paistetaan 175 asteessa 50 minuuttia. Äiti paistaa tunnin, mutta itse tykkään, että kakku jää hieman kosteammaksi keskeltä.

Tänään oli kyllä todella epäsuotuisa leipomispäivä, mutta lopputulos oli täydellinen. Ensin huomasin, että sokeri ja leivinjauhe olivat loppuneet. Lähialepassa ei kuitenkaan ollut leivinjauhetta, joten kauppareissussa menikin hetki oletettua kauemmin. Seuraavaksi loppui leivinpaperi, jota en lähtenyt enää ostamaan, vaan hyödynsin foliota. Lopuksi tiskialtaan reunalla lionnut kakkuvuoka kaatui ja saippuavesi täytti koko työpöydän. No tulipahan ainakin pestyä koko keittiö. Ja leivottua.

Onneksi on unettomia öitä, jotta voi keksiä reseptejä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti