Joulu tuottaa minulle hieman päänvaivaa tänä vuonna kun yritän tehdä kaiken gluteenittomasti. Gluteeniton leivonta on muutenkin itselläni vielä hieman lapsen kengissä, ja sitten se vielä yhdistettynä siihen, että haluaisin kuitenkin löytää joulusta niitä tuttuja makuja. Haastavaa, mutta mahdollista.
Ensimmäisenä lähdin kokeilemaan joululeipää. Olen aina pitänyt sellaisesta maltaisesta ja makeasta saaristolaislimpusta, mutta kaljamaltaat ei ole erityisen gluteenittomia. Tuskastelin eri reseptien kanssa, kunnes päädyin tähän. Alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty pelllavansiemenrouhetta ja tattarijauhoaja, mutta en viitsinyt yhden leipäkokeilun vuoksi ostaa kaappiin kaikkia uusia pusseja. Toisekseen en myöskään pidä tattarin mausta, joten vaihdoin sen lennosta kaurajuhaoon.
Gluteeniton joululeipä
5 dl tummaa, gluteenitonta olutta (Kukko)
1 pss kuivahiivaa
1 rkl psylliumia
1,5 dl siirappia
2 tl suolaa
1 tl kuminaa tai fenkolia
3 rkl pellavansiemeniä
2 dl kaurahiutaleita
2dl kaurarouhetta
2 dl kaurajauhoa
2 dl gluteenitonta jauhoseosta (Sunnuntai)
Sekoita hiiva ja psyllium olueen ja anna turvota n. viisi minuuttia. Lisää loput ja sekoita tasaiseksi. Anna taikinan kohota jääkaapissa pari tuntia tai vaikka yön yli. Kaada taikina leipävuokiin ja anna kohota vielä huoneenlämmössä puolisen tuntia. Paista 175 asteessa 45-55 minuuttia.
Tässä ohjeessa itselleni aivan uutta oli tuo kylmäkohotus, mutta hyvin sekin tuntui toimivan. Sen sanottiin vaikuttavan leivän makuun ja rakenteeseen, joten päätin kokeilla. Sitä on vain niin tottunut laittamaan hiivan lämpimään nesteeseen, mutta kai sitä vanhakin kettu oppii uutta. Paistamisvaiheessa puolestaan ei kaikki mennyt aivan nappiin. Tykkään, että leivissä on sellainen siirappinen kuori, joten voitelin niitä paiston loppupuolella. Voidellessa leivät kuitenkin ehtivät jotenkin laskea keskeltä eikä se laskeuma siitä enää uudelleen kohonnut. Ilmeisesti ne olivat siis vielä liian raakoja voitelemiseen eikä ihme - seuravaaksi kun menin uunia katsomaan huomasin, että lämpötila oli vain 100 asteessa! Nostin lämpötilan äkisti 200, ja leivät onneksi kypsyivät.
Leivästä tuli juuri sellainen ihanan tahmea ja makea kuin toivoinkin. Mallasmaisuuskin tulee yllättävän hyvin esille, vaikka leivässä on käytetty vain olutta. Leipä oli kuitenkin juuri täydellinen makupari suolaisen graavilohen kanssa, joten tämä kyllä pääsee jatkoon. Seuraavaksi vain täytyy tehdä pelkästään yhteen vuokaan tai suurentaa taikinaa, jotta leivistä tulisi hieman korkeampia. Mutta nämä on kuitenkin vain näitä muotoseikkoja, hyvä maku on pääasia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti