Farkkutakkinen tyttö!

 

Tiedättekö mitä? Minusta tuli aivan yllättäen farkkutakkien käyttäjä! 

Takkien ostaminen on aina ollut minulle ongelmallista, sillä usein tuntuu, ettei mikään istu kun istuu. Olen monta vuotta käyttänyt ulkoilupusakoita, mutta samalla olen kaivannut niiden rinnalle jotain siistimpää takkia. Talvella siistinä takkina toimii ihana tekoturkikseni, mutta välikausivaatteista sellainen on täysin uupunut. 

Olen käyttänyt farkkutakkia viimeksi yläasteella ja olin jämähtänyt jotenkin siihen väriin. En halunnut farkun sinistä takkia, ja jokin melkeinpä naksahti aivoissani, sillä yhtäkkiä tajusin, että eihän sen tarvitse olla farkun sininen! Ja vain hetkeä myöhemmin minulla oli ensimmäinen aikuisiän farkkutakkini. 

Kesällä ostin kukallisen, hieman lyhyemmän mallisen farkkutakin. Ihastuin siihen, ja päätin ostaa syksyksi mustan vastaavan. Mustan farkkutakin löytäminen osoittautui kuitenkin hieman haastavammaksi kuin luulin, sillä halusin mustan, en kulahtanutta mustaa. 

Kokeilin mustastakin lyhyempää mallia, mutta se ei jotenkin miellyttänyt silmääni. Koska se oli musta, niin tuntui, että se rajasi vartaloani jotenkin voimakkaammin ja se pituus - tai sen puute - tuli paremmin ilmi. 

Seuraavaksi ostin oversize takin, joka lörpötti joka suuntaan. En oikein ole over size -ihminen, mutta jotenkin se farkkutakin kanssa tuntui hyvältä idealta. Takki ei kuitenkaan näyttänyt siltä kuin halusin, se oli ennemminkin hieman rönttöinen, liian arkinen. 

Kolmas kerta toden sanoo ja tämä on nyt se lopullinen versio. Se istuu, on oikeasti musta eikä se repsota tai rajaa kehoani väärään suuntaan. Farkkutakin kaveriksi ostin neuleliivin lähinnä sitä ajatellen, että farkkutakkia harvemmin pidetään kiinni. Ja avoimena se ei ole kovin lämmin tai suojaava, joten neuleliivi pidentää takin käyttöaikaa.  Lisäksi neuleessa on korkea kaulus, sillä en voi sietää, jos kaulaan tuulee. Kaulus suojaa viimalta, eikä tarvitse välttämättä aina laittaa huivia.

Kesällä ostamani kukallinen farkkutakki on selvästi ohuempi kuin tämä musta, joten se todellakin sopii ainoastaan viileisiin kesäiltoihin - ei syksyyn. Olen käyttänyt sitä kesällä ihan arkisesti farkkujen kanssa, mutta se sopii hyvin myös hieman juhlavempiin hetkiin esimerkiksi mekon ja helmien kanssa.

Kukallinen on näistä kahdesta ehdottomasti lempparini, mutta musta on  monipuolisempi. Ja paljastuksena vielä, että jätin sen oversize takinkin naulakkooni, sillä välillä on vain kiva pukeutua väljästi. Vaikka oikeasti minun piti myydä se pois. 

Koiramäen Pajutalli

Kävin tällä viikolla ensimmäistä kertaa tutustumassa Koiramäen Pajutalliin. Se on Tuusulassa sijaitseva vanha maalaisidylli, jossa toimii nykyään kahvila sekä pieni puoti sisustustuotteineen. Myytävänä oli myös paljon kaikenlaista pajusta punottua.

Olen monena vuonna nähnyt sosiaalisessa mediassa läjäpäin kuvia Koiramäen Pajutallilta kurpitsa-aikaan, ja tänä syksynä halusin kokea sen itse. Minulla ei oikein ollut mitään odotuksia, vaan lähdin paikan päälle avoimin mielin.

Matkustin reilun tunnin bussilla, ja perillä minua odotti sympaattisen näköinen vanha maalaistalo. Piha oli täynnä toripöytiä kurpitsoineen ja ulkorakennuksissa oli puoteja. Pihalla oli niin paljon valokuvattavaa, että olisin voinut olla siellä vain tunteja ottamassa erilaisia valokuvia. Koiramäellä oli myös ikuinen joulu, mutta valitettavasti (tai lompakon onneksi) joulupuoti ei ollut esteetön.

Pihapiirissä on kesäisin eläimiä, ja lampaat sekä kanat olivat vieläkin paikalla. Yhdessä rakennuksessa oli myös kanila, mutta sinne en päässyt, mikä on kyllä ehkä ihan hyvä, sillä minulla on melkoinen pupukuume tällä hetkellä. Päärakennuksessa toimi pieni kahvila sekä sisiustuspuoti. Siellä oli kaikkea todella kaunista ja maalaisromanttista, ja on suorastaan ihme, etten ostanut mitään. Lähellä oli, mutta päätin, että en tarvitse. 

Pihalla ja puodeissa kierreltyäni join vielä kakkukahvit, ja aivan lopuksi piipahdin takapihan nurkassa sijaitsevaan Peikkometsään. Koiramäen Pajutalli on ihana retkikohde niin valokuvaajille, nautiskelijoille kuin lapsiperheillekin. Tämä olisi varmasti kiva kohde myös keväällä tai keskikesällä - mikäköhän pihan teema on silloin?