Nuori herra Neponen on asunut meillä nyt vuoden päivät. Vuoteen on mahtunut yltiöpaljon söpöilyä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, paljon irtokarvaa ja harjausta sekä lisää vauhtia. Sitä ei nimittäin Neposelta puutu.
Neponen asuu omassa aidatussa yksiössään, ja vapaalla jalalla sitä on vahdittava silmä tarkkana. Neponen liikkuu kyllä vapaana päivittäin, ja vaikka suurimmilta vahingoilta on vielä vältytty, niin kaikesta huolimatta se ehtii aina nakertaa milloin mitäkin. Minulla ei ole ikinä ollut tämän luontoista pupua, sillä Neponen on kyllä oikea taistelupari. Hirmuisen söötti, mutta voi luoja mikä temperamentti - kyllä on pieneen pupuun ahdettu paljon tarmoa! Toisaalta tykkään, että siltä löytyy omaa tahtoa ja luonnetta.
Neponen tykkää maailman eniten lelupallostaan, johon laitetaan herkkuja. Välillä se ravistelee tyhjää palloa merkiksi, että sitä olisi taas aika täyttää. Kun se saa pallon eteensä, niin se ei näe eikä kuule mitään muuta - pallo vie kaiken huomion. Toinen Neposen suosikki oli ehdottomasti ulkoilu, jota teimme kesällä paljon. Nyt talvella on tyytyminen olohuoneeseen, jossa se tykkää pötkötellä pitkin pituuttaan eri puolilla lattiaa, varsinkin sohvan alla.
Alkusyksyllä Neponen kävi kastraatiossa, sillä edellisille pupulle kehittyi loppuvaiheessa kasvain kivekseen, joten en halunnut ottaa sitä riskiä. Ja nuorena kun on parempi hoitaa nukutukset, niin tein sen heti kesähelteiden hellitettyä. Neponen on oppinut tulemaan jääkaapille rapinasta, ja se tietää myös mitä "ei" tarkoittaa, vaikka välillä isot korvat tuntuvatkin olevan vain koristeena. Se tietää missä sen nappuloita säilytetään, sen mielestä heinäsäkkeihin on hurjan kiva syödä reikiä ja mattojen tuhoaminen on parasta ikinä. Kaikesta huolimatta Neponen on juuri oikea kämppis minulle!
.jpg)
Niin söpö 🩷
VastaaPoista