keskiviikko 12. elokuuta 2020

Vispipuuro


Puuro on helppo ja terveellinen aamu-, väli- tai iltapala, ja se on hyvin sovellettavissa. Itse pidän monista erilaisista puuroista ja vaikka kaurapuuro voisilmällä ja sokerihunnulla onkin ihan parhautta, niin välillä sitä kaipaa vaihtelua. Keittelen usein iltaisin erilaisia puuroja yhdistämällä mm. kuivahedelmiä, kasvimaitoja, kaurahiutaleita ja puuroriisiä. Myös vaniljainen riisiipuuro vadelmahillolla tai ihanan pehmeä perunasuurimoista keitetty helmivelli kuuluvat suosikkeihini. Lisäksi puurot vievät makumatkalle lapsuuteen, sillä mummulla oli joka päivä jälkiruokaa ja useimmiten jälkiruokana oli jonkinlainen puuro. Lemppareitani oli silloin omenariisipuuro ja juurikin tuo helmivelli, jota odotin kuin kuuta nousevaa.

Gluteenittomuuden jälkeen olen kaivannut vispipuuroa, sillä sehän tehdään perinteisesti mannaryyneistä jotka ovat vehnää. Itse tein ennen myös ruisjauhoista, mutta sekään ei nyt sovi. Onneksi kuitenkin törmäsin karkeaan riisijauhoon, josta kuulemma saa aivan yhtä hyvää vispipuuroa kuin mannaryyneistäkin. En uskonut, joten oli pakko kokeilla.

Kiehautin 1,5 litraa vettä, johon lisäsin pussillisen pakastemustikkaa ja -puolukkaa. Jotkut tykkäävät siivilöidä tässä marjojen kuoret pois, mutta mielestäni se on turhaa. Keittelin marjoja ensin viitisentoista minuuttia, jonka jälkeen vispasin joukkoon 3 desiä karkeita riisijauhoja sekä 1,5 desiä sokeria. Annoin puuron kiehua 10 minuuttia välillä sekoittaen, jonka jälkeen jäähdytin sen haaleaksi. Vispasin jäähtynyttä puuroa yleiskoneessa yli 10 minuuttia, jonka jälkeen se sai olla yön jääkapissa. Vispipuuro kun on parasta kylmänä ja tietysti maidon kanssa!


Ja voin sanoa, että siitä tuli yhtä hyvää kuin tavallisestakin. Siitä tuli itse asiassa niin herkullista, että olen syönyt sitä nyt parina päivänä sekä iltapalaksi että jälkiruoaksi, ja muistellut siinä samalla mummulan ruokahetkiä. Vielä näin aikuisenakin turvaudun siihen kikka kolmoseen, että syön vähemmän varsinaista ruokaa, jotta jälkiruoka mahtuu varmasti. Miksi turhaan aikuistua - varsinkaan kun kulhollinen vispipuuroa odottaa! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti