Minä voitin!

Tällä viikolla alkoi syksyn Poetry slam illat Helsingissä kulttuuritehdas Korjaamolla. Osallistuin tietysti ja sinähän kävi niin, että minä voitin!

Olen nyt vuoden ajan käynyt osallistumassa, ja aina jäänyt kakkos- tai kolmossijalle. Nyt pääsin yltämään ihan voittoon asti, sain mainetta, kunniaa ja kivan rahapalkinnon. Loppujen lopuksi kuitenkin rahaakin parempaa oli se, että tekstini saivat ihmiset tuntemaan - nauramaan, ehkä itkemäänkin. 

Käsittelen runoissani usein melko raskaitakin aiheita, vaikka verhoilen ne kevyisiin sanoihin. Tälläkin kertaa runoni koostuivat kuolemasta, leskeydestä sekä naiseuden monista näkökulmista. Edelleen lavarunous on itselleni todella rakas harrastus ja kyllähän tällainen voitto saa jatkamaan, kun ihmiset arvostavat tekstejäni. Kirjoitan ennen kaikkea itselleni, mutta samalla toivon myös, että muut ihmiset saavat teksteistäni jotain mukaan itsellensä. 

Oli itseasiasiassa aika yksi hämmentävä kohtaaminen tässä taannoin. Omassa lähikaupassani, siellä hyllyjen välissä tuli eräs rouva kysymään, että olenko menossa syksyllä Korjaamolle. Sanoin, että kyllä tarkoitus olisi, johon hän vastasi odottaneensa jo pitkään, että minua ja runojani pääsisi taas kuulemaan. Olin tilanteesta hyvin hämilläni, mutta otettu, sillä selkeästi olin teksteilläni tehnyt häneen vaikutuksen.

Alapuolelta voit lukea runoni, joilla tällä kertaa kisailuun osallistuin. Sanat ovat yksi elämän parhaista asioista ja sanat onneksi elävät ikuisesti.

Ole täydellinen, hoikka ja kaunis

Kasvata pitkät hiukset, meikkaa huolella,

mutta ole luonnollinen

Pukeudu valtavirtaan, ja ole vahvasti oma itsesi

 Etene uralla, synnytä kotona ilman apuja

 Kasvata viisi lasta ja mies

Ole villi makuuhuoneessa ja velho keittiössä

 Ole uskottu vaan älä uskoudu

 Alistu, mukaudu, ole itsenäinen ja vahva 

Ole nainen

Mutta aina ei jaksa olla nainen

On päiviä, jolloin ei tee mieli pukea rintsikoita, 

ei välttämättä edes alushousuja

Sitä vaan on pyjamassa tukka likaisena

Piti mennä aamulla suihkuun, 

mutta on kai päivä huomennakin

Korkeintaan sitä laittaa takin pyjaman päälle 

ja marssii lähikauppaan

Ostaa litran maitoa 

ja vetäytyy sohvatyynyjen väliin 

Syöden pesuvadillisen riisimuroja

samalla kun katsoo 

tuhannetta kertaa Kumman kaata 

Kumman kaa oisit mielummin...

no tänään en ainakaan itseni kanssa

Sit on niitä päiviä 

kun on ihanaa olla nainen! 

Naisena on oikeus päättää 

kenet otat tänä yönä viereesi

vai nukutko yksin tuplapeiton alla

Naisena on oikeus itkeä, ja 

yhtäkkiä oletkin mennyt 

kassajonossa eteenpäin

Eihän kukaan kestä itkevää naista

Naisena on oikeus 

saada pöytä lempiravintolasta, 

vaikka se olisikin täyteen varattu, 

sillä kuka haluaa vastuulleen nälkäkiukkuisen naisen

Naisena on myös täysi oikeus

kaivautua takaisin sinne 

sohvatyynyjen väliin,

Tilanne vaatii suklaata

sillä ei kai kukaan jaksa olla aina nainen

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

1989 - 

Tuon viivan olisi monen teorian mukaan pitänyt jo loppua

Omakin teoriani on, 

että näin olisi voinut käydä

muutamasti ollut lähelläkin

Tuo viiva on välillä paksumpi, 

joskus se aaltoilee tai himmenee

Toisinaan se on näkymättömän ohut 

näyttäytyen vain harvoille ja valituille

Noin pieneksi välimerkiksi se on kerännyt hartioilleen 

mahdottoman määrän kuonaa ja katkeruutta 

Mitä matkalla tapahtuu, se jää matkalle

Mitään kun ei saa hautaan asti 

kuin syömällä

Älä mene valoa kohti on turha ohje, 

sillä sinnehän me kaikki olemme jo matkalla

eikä meiltä kysytty lupaa 

tässä elämän juoksumatolla

Sinua ei tulla muistamaan, 

minua ei tulla muistamaan

Kekkosestakin muistetaan vain se kalju, 

Marilyn Monroesta taasen kauniit kiharat

Kannattaa siis valita missä kuontalossa menee kuolemaan, 

se ainakin jää mieleen

En saanut viime yönä unta, 

joten listasin ihmisiä, 

joika haluan hautajaisiini

Haluan matkalleni sen punaisen mekon,

kaulaani helmet ja 

punatkaa huuleni kauniiksi

1989 - 

Tuo viiva kuitenkin jatkuu vielä, 

ei kynän vedolla, mutta punaisena lankana sieluni ympärillä

Kannan mukanani sylin täydeltä katkeria unelmia ja turhia toiveita

Ja niiden kanssa minä menen valoa kohti

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Entisen elämäni raunioilla, 

hautausmaalta poistuessa, mietin, 

miksei portinpielessä voisi olla sinkkuseinä leskille

"Leskirouva 37 v etsii uutta uhria"

Ai minkälaista kumppania etsin?

No en ole sillä tavalla kovin vaativa

Ois kiva jos hänellä ois syke

Ja jos nyt mennään pintaa syvemmälle, 

niin ois kai hyvä, että sisäelimet

hoitaisivat kukin oman osuutensa

Varpaita ja sormia voisi olla,

edes jokunen,

mutta pään olisi varmaan hyvä olla paikoillaan

Sielu on aina bonusta, 

että osaa keskustella muustakin 

kuin säästä, autoista tai sukupuolielimistä

No leikki sikseen

Ihan oikeasti toivon ihmistä,

joka kohtelee minua naisena, 

näkee minut minuna ja rakastaa palavasti 

aamuyöhön asti

En kaipaa siis edes prinsessakohtelua, 

että olen myös sillä tavalla aika helppo

Käytöstavat kuitenkin vaaditaan,

että osaa sanoa kiitos ja anteeksi

Ja mielellään vielä oikeassa asiayhteydessä

Saa olla isimaha, vaik ei ois lapsiakaan, saa olla karvaton, mut ei parraton

Ei tarvitse olla poliittisesti sitoutunut,

ei palvoa samaa jumalaa

Riittää kunhan palvoo minua, maanantaista sunnuntaihin 

ja mielellään myös kaikkina muina päivinä

Aina on plussaa, jos tahtoo kehua minua

Jos osaa olla ihminen ihmiselle

Ja jos osaa elää tätä arkea ilman,

että pitää holhota

Ei siis suoraan äidin ruokapöydästä minun pöytääni

Näin arvelinkin

Taisi mennä liian vaikeaksi

Joten eiköhän pitäydytä siinä,

että jos hänellä olisi edes se syke