maanantai 16. toukokuuta 2016

Berliini


Nyt olisi kai aika kertoa matkastamme, kuvin ja sanoin. Vapun jälkeen starttasimme kotipihasta vuokra-autolla ja viime viikon lopulla kotiuduimme. Matka kesti yhteensä kymmenen päivää, joista seitsemän vietettiin Berliinissä tai sen lähialueella. Reissua edelsi aivan järjetön stressi ja panikointi, sillä liikkuvia osia oli hieman enemmän kuin edelliskerralla. Lopulta kaikki kuitenkin järjestyi, ja reissuun päästiin aivan aikataulussa.

Matka siis alkoi autoillen kohti Vuosaaren satamaa, josta Finnlinesin alus lipui Saksan Travemündeen. Yli vuorokauden laivamatkan jälkeen ajoimme vielä kolmisen tuntia autobahnaa eli moottoritietä pitkin Berliiniin. Siinä kaaasu pohjassa ajeltaessa minut valtasi sellainen käsittämätön vapauden tunne; mikään arkinen asia ei vaivaisi minua yli viikkoon. Perille saavuimme keskellä yötä ja siinä olisi uni maistunut meille kaikille, mutta eihän asioiden tarvitse niin helppoja olla.

Kun matkustaa kahden sähköpyörätuolin kanssa, aiheuttaa yöpymistilat usein ongelmia. Laivan invahytissä toiseen sänkyyn ei päässyt nostolaitteella ja sama toistui hotellissa. Siellä oli hyvin suunniteltu, että invahuoneissa on oikein kunnon moottoroidut sängyt, mutta kappas - sängyn moottori vei sängyn alta liikaa tilaa. Niinpä laivalla asia ratkaistiin käsinnostolla ja hotellissa avustajat nukkuivat sähkösängyissä. Meillä oli onneksi väliovellinen huone avustajien kanssa, niin tilasta ei sinänsä ollut pulaa. Mutta nämähän ovat vain tällaisia eteen tulevia kynnyksiä, joista pitää luovia yli. Nämä pienet yksityiskohdat eivät mitenkään pilanneet lomaamme - ennemminkin tekivät siitä vain hieman tapahtumarikkaamman.




Laivamatka itsessään ei ollut mitenkään erityinen, lähinnä söimme, nukuimme ja pelasimme korttia. Laivalla oli maittava illallisbuffet, ja yläkannella oli hieno katsoa aavalle merelle laskeutuvaa aurinkoa oman rakkaan kanssa. Tuuli oli melkoinen, mutta laiva ei onneksi pahemmin keinunut. Mutta vaikka laivamatka oli hieman tylsä, sai se kuitenkin matkustamisen tuntumaan enemmän matkustamiselta. Etäisyydet tuntuivat todellisemmalta, kuin lentäessä.










Hotellimme sijaitsi vilkkaalla Potsdamer Platsin alueella, joka kuului Mitten kaupunginosaan. Loman aikana kävimme useissa eri kaupunginosissa ja tästä iso kiitos meidän autolle sekä sen kuljettajalle. Oma auto matkalla oli tavattoman kätevä, ja vaikka emme sitä päivittäin käyttäneetkään, niin loi se jonkinlaista turvaa. Esimerkiksi kun mieheltä puhkesi toiseksi viimeisenä päivänä rengas, ei tarvinnut miettiä mistä saisi invataksikyydin huoltooasemalle. Jos joskus vielä lähden reissuun, niin toivon kyllä, että saan reissata auton kanssa :)

Ensimmäisenä varsinaisena päivänä kiertelimme kaupunkia ja näimme osan nähtävyyksistä. Kävimme katsomassa Brandenburgin porttia, joka on yksi Berliinin tunnetuimmista symboleista ja nähtävyyksistä. 




Portin jälkeen suuntasimme jokiristeilylle Spree -joelle. Alukseen pääsi hyvin pyörätuolilla ja risteilyn kesti tunnin verran, eli juuri sopivasti. Tuo päivä oli ainut kun joutui turvautumaan takkiin, koko muun ajan oli melkoinen helle. Olisi pitänyt tajuta pakata aurinkorsvaa mukaan, mutta onneksi saksassakin oli kauppoja!







Jokiristeilyn jälkeen kävimme vielä katsastamassa holokaustin muistomerkin. Se on lähes 3000 betonisesta kuutiosta rakennettu teos, joka kattaa lähes kahden hehtaarin kokoisen alueen. Muistomerkki muistutti hieman labyrinttia ja betonipalkkien välissä mahtui hyvin kulkemaan myös pyörätuolilla.




Toisena päivänä suuntasimme Zoologischer Garteniin eli maailman suurimpaan eläintarhaan. Zoologischer Gartenissa on n. 14 000 eri eläintä, joten ihan jokaista yksilöä ei tullut nähtyä. Kartalta katsoimme ne mielenkiintoisimmat ja kävimme niitä tervehtimässä. Reitillämme oli niin virtahepoja, norsuja, pingviinejä kuin kirahvejakin. Näimme myös gorillan, paviaaneja ja sarvikuonon, mutta virtahepo oli ehdoton suosikkini. Kävelimme hotellilta eläintarhalle ja matkalla sinne olikin hienot maisemat. Paikanpäällä oli todella kuuma helle ja kuinka ihanaa olisikaan ollut pulahtaa virtahepojen seuraksi viileään veteen :)










Berliinissä kuljimme pääasiassa kävellen tai omalla autolla, mutta myös bussia tuli pari kertaa kokeiltua. Bussilla reissasimme eläintarhalta DDR -museolle. Museossa parasta oli, että kerrankin asioita sai hiplailla ja kokeilla, joten esimerkiksi tuollaista todella tyylikästä kypärää tuli sovitettua! 



Kolmantena päivänä matkasimme hieman Berliinin ulkopuolle, nimittäin suloiseen Potsdamin kaupunkiin. Menomatkalla pysähdyimme Charlottenburgin linnaan, joka harmiksemme oli remontissa. Emme siis päässeet näkemään kuin pienen osan itse linnasta sekä tietenkin huikean puutarhan. Linna on Berliinissä jäljellä olevista linnoista suurin ja siksi se olisikin ollut hienoa nähdä kokonaan.







Linnan jälkeen ajoimme Potsdamiin ja sinne saavuttuamme kiertelimme hieman paikallisella torilla. Potsdam on n. 150 000 asukkaan kaupunki ja Berliinistä on sinne matkaa n. 30 kilometriä. Sympaattiselta pääkadulta löytyi ihania pikku kahviloita, ja päiväkahvin jälkeen otimme suunnksi suurensuuuren puiston, jossa sijaitsee Fredrik II Suuren rakennuttama Sannouci -palatsi. Ilma oli kuitenkin taas niin helteinen, ettemme millään jaksaneet koko puistoa kiertää vaan suuntasimme takaisin Berliiniin. Paluumatkalla pääsin hetkeksi shoppailemaan Primarkiin ja lopulta päädyimme illalliselle Kreuzbergn "hipsterialueelle", joka kylläkin oli iltamyöhään ehkä hieman liian jännittävä minun makuuni.  










Neljännen päivän käytin lähes kokonaan vain shoppailuun ja mies kierteli museoissa. Loppuillasta hamstrasimme ruokakupasta pari kassillista eväitä ja nautiskelimme pienen piknikin hotellin läheisessä puistossa. Se oli mukavaa :)

Berliini oli kyllä shoppailijan unelma, nimittäin hintojen puolesta. Matkan aikana mukaani tarttui kahdet kengät, pari laukkua, läjäpäin vaatteita, hajuvesi sekä astioita. Viidentenä päivänä kävimme Mauerparkin jättisuurella kirpputorilla, josta löysin ihania emalikuppeja ja -kattiloita. Kirpputori oli kyllä omaan makuuni jo hieman liiankin suuri tai sitten se järkyttävä helle vaikutti taas viihtyvyyteeni.

Lomalla pitää tietenkin myös herkutella ja niin me kyllä teimme. Paikallista ruokaa emme liiemmin kokeneet, mutta kahviloista tykkäsin. Currywursti tuli koettua ja hyväksi se havaittiin, mutta berliininmunkin unohdin syödä. Monena iltana kävimme italialaisissa, yhtenä intialaisessa ja sitten ihan perus ravintoloissa. Se hieman vaikeutti ruokapaikkavalintoja, kun en sappikivien vuoksi voi syödä mitä tahansa. Mutta ruokakin oli kyllä halpaa ja useimmiten vielä hyvääkin!



Mauerparkin kirpputorin jälkeen suuntasimme Viktoriaparkkiin, mutta se reissu jäi kovin lyhyeksi. Kävimme katsomassa vesiputouksen ja lähdimme pois, sillä maasto oli aika vaikeakulkuista. Sen sijaan kiertelimme autolla pitkin poikin Berliiniä ja näimme osan nähtävyyksistä kuten Berliinin muurin sekä Checkpoint Charlien. Oli ihanaa kun sai vain autoilla ympäriinsä vailla huolen häivää :)



Viimeisenä kokonaisena päivänä olisimme halunneet 150 metrin korkeuteen nousevaan Hi-Flyeriin, mutta ilma oli liian tuulinen eikä pallo silloin nouse ilmaan. Se oli pettymys. 

Päädyimmekin sitten katsastamaan Berliinin tuomiokirkon eli Berliner Domen. Kirkko oli todella suuri ja kaunis, ja päädyimme myös osallistumaan lyhyeen saksankieliseen jumalanpalvelukseen. Palveluksen jälkeen sytytin mummulleni muistokynttilän. Lopuksi kirtelimme vielä kirkon kryptassa, jossa on Hohenzollernin hallitsijasuvun hautoja.












Loppuillasta kävelimme kaunista joenrantaa pitkin ja sitten olikin jo aika pakata matkalaukut, sillä seuraavana aamuna oli lähtö. Laiva lähti vasta yöllä Travemündesta, mutta ajattelimme käyttää viimeisen päivän pysähdellen eri kaupunkeihin. 



Ensin ajoimme Berliinistä Oranienburgiin, jossa sijaitsi Sachsenhausenin keskitysleiri. Päivä oli jälleen kerran hyvin kuuma, joten leirin ankeus tuli jotenkin vielä paremmin esille kun paahtava aurinko porotti niskaan.

Ei mikään iloisin nähtävyys, mutta historiallisessa mielessä hyvin kiinnostava. 










Oranienburgista ajoimme Lyypekkiin, jossa pysähdyimme vain iltamyöhään nopeasti kahville ennen Travemündea. Laiva lähti matkaan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä kolmelta, ja oli perillä Vuosaaren satamassa torstai aamuna.

Matka oli mukava irtiotto arjesta, minäkin pääsin hetkeksi eroon stressistä. Pidimme kumpikin kovasti siitä, ettei tarvinnut lentää ja kaikenlisäksi, laivalla ja autolla matkustaminen tuntui jotenkin enemmän matkustamiselta. Berliiniin voisin joskus palata uudestaankin tai jonnekin muualle Saksaan. Kaikenkaikkiaan Berliini oli rento, monimuotoinen ja esteetön kaupunki, joka tarjoaa varmasti jokaiselle jotakin! :)

Suuri kiitos tämän matkan mahdollistajille!!!

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Piirasjemma



Äiti tulee viikonlopuksi kylään. Leivoin valmiiksi mustikkapiirakkaa, kun on äitienpäiväkin tulossa. Oli pakko maistella pari palaa kahvin kanssa, pitäähän maku varmistaa. 

Vaan nyt täytynee laittaa loppu piirakka jemmaan, että riittää äidillekin.

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Kehystetyt muistot




Ihmisillä on yleensä kodeissaan lipastojen päälliset täynnä valokuvia tai vitriinissä on esillä ne tärkeimmät otokset. Meillä ei ole moista lipastoa eikä vitriinissä ole tilaa enää millekään. Minulla on ollut yöpöydällä kuvia lapsuusmuistoista, mutta halusin kuvia olohuoneenkin puolelle. Tärkeistä ihmisitä ja tilanteista, muistoista ja onnentunteista. Niinpä raivasin tv-tasolle tilaa kuville ja sain siihen kivasti mahtumaan kuvat meidän molempien isovanhemmista sekä vihdoin sain myös hääkuvamme kehyksiin.

Kuvien taakse ostin hennon kukkakimpun ja ajattelin ostaa uuden aina kun entinen kuihtuu. Kesällä kun ei oikein kynttilöitä jaksa katsella. 

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Monen monta syytä


Huomasin joku päivä kirjahyllyssäni kirjan, jota en ole avannut moneen vuoteen. 12 000 syytä olla onnellinen on eräänlainen lista arjen pienistä asioista, jotka saa kirjoittajan suupielet kääntymään ylöspäin. Nykyään ihmiset ovat jotenkin niin kiireisiä ja elämä on aikataulutettua, ettei kukaan enää edes huomaa onko kevään ensimmäiset muuttolinnut saapuneet tai kuinka hyvältä tuore mansikka maistuu. Joskus on hyvä pysähtyä ja katsella hetki ympärilleen; olla kiitollinen siitä mitä näet.


Vuosia sitten, kun ostin tuon kyseisen kirjan, tein oman onnellisuuslistani. Kirjoitin viikon aikana ylös 100 asiaa, jotka saivat minut hymyilemään, ilahtumaan tai jopa nauramaan. Ajattelin, että olisi syytä tehdä tuollainen lista uudelleen, mutta oikeastaan vain päivitin vanhaa listaani. Olen kuitenkin sama henkilö kuin silloinkin, niin kyllä edelleen nuo samat asiat saavat minut hyvälle tuulelle. Kirjoitan tähän joitakin kohtia listastani ja samalla haastan sinut kirjoittamaan omaasi. Voit tehdä sen blogiisi, työhuoneesi ilmoitustaululle tai lukittuun päiväkirjaan. Välillä voi olla hyvä kirjoittaa ylös, ettei onni unohdu :)

- kesällä sateen jälkeinen tuoksu
- vanhanaikaisen kirjoituskoneen ääni
- talven ensimmäinen lumisade
- omien lemmikkien touhut
- äiti
- laulaminen 
- pienen lapsen mielikuvitus
- tavaroiden, laatikoiden, kaappien pitäminen järjestyksessä
- tunne, kun rakastaa niin paljon, että se lähes sattuu
- kannelliset säilytyspurkit keittiössä
- korkeat paikat
- kevään ensimmäinen lämmin päivä
- meren tuoksu, aaltojen kohina tai kun ne lyö rantakallioita vasten sekä peilityyni meri
- kesäyöt
- pipari- ja pullataikinan syöminen 
- kardemummakahvi
- maalla, ulkona kuivatetun pyykin raikas tuoksu
- junamatkat


- vaahtokarkkien paahtaminen grillissä
- ruoat, joita vain äiti osaa tehdä
- yksityiskohdat
- kun kirjoittaa onnistuneen runon
- leipominen
- juhlien/tapahtumien suunnittelu
- tähtitaivas
- metrolla matkustaminen reitin päästä päähän
- takkatuli ja nuotio
- postikortit silloin, kun niitä ei osaa odottaa
- käsin kirjoitetut kirjeet
- kirpputorilöydöt
- kesän ensimmäiset mansikat
- laiturit ja sillat
- huonekasvien hoitaminen
- se, kun omena kuoritaan niin, että kuori pysyy yhdessä osassa
- sanonnat ja sananlaskut
- käsityöt
- se, että valkovuokot kukkivat joka vuosi juuri äitienpäiväksi
- juuri leikatun nurmikon tuoksu
- se ääni, kun haukkaa rapeaksi paahdetusta leivästä
- kotimaisen ruoan ostaminen
- uudet makuelämykset ja niihin tykästyminen
- kierreportaat
- yllätykset
- kesäinen yllättävä sadekuuro, kun olet ulkosalla
- valokuvaaminen
- se, kun vanhemmat ja isovanhemmat kertovat tarinoita omasta lapsuudestaan/nuoruudestaan 
- posliiniset teekannut
- sisustaminen
- lomamatkan suunnittelu
- kesäteatterit

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Tacotaco


Viikonloppuna olin järjestämässä ja viettämässä kaverini vauvakutsuja. Kyseessä oli rennot kahvikekkerit, syöden, juoden ja jutellen. Juhlien emäntä vastasi suolaisesta puolesta, minä puolestani leivoin kakut. Mustikkajuustokakkua, sitruuna-marenkipiirakka ja perinteistä täytekakkua. Olen aina välillä miettinyt, että jonkinlainen juhlasuunnittelu olisi kivaa, kun tykkään organisoida ja suunnitella asioita. Yksityiskohdat koristelussa ja punaisen langan seuraaminen ovat leipomisen ohella kai jonkinlaisia vahvuuksiani. Lähipiirissä tai itsellä on niin harvoin mitään suurempaa juhlan aihetta, mutta toisaalta mietin, että meneekö asioista se hohto, jos niitä tekisi työkseen? Muistan vain kuinka paljon esimerkiksi häidemme suunnittelu tuotti iloa itselleni. Se, että jokainen pala oli tarkoin harkittu ja kokonaisuus nivoutui nätisti yhteen.



Anyway, sain kutsuilta aivan loistavan idean! Olen nimittäin aina vältellyt tacoja, sillä oman kokemukseni mukaan ne on niin hankalia syödä. Kerran kun haukkaat, on puolet täytteistä rinnuksillasi. Näin sen ei kuitenkaan tarvitse olla, jos käyttää perinteisten tacokuorien tilalla tacoveneitä! Miten loistava keksintö ja miten en ole törmännyt niihin aiemmin. Tästä intoutuneena meilläkin syötiin tänään tacoja. Yleensä jos syömme tämän tyyppistä ruokaa, on ne tortilloja, joten nämä olivat mukavaa vaihtelua.

Meillä täytteenä oli tacomausteella maustettua jauheliha-papu-tomaattimuhennosta, maissia, jalapenoja, juustoraastetta, kurkkua, valkosipuli creme fraishea, salsaa sekä fetajuustoa. Täytteitä voi muunnella oman mielen mukaan, ja tästä saa helposti vaikka kasvisversionkin.

Mukavaa vaihtelua arkiruokailuun ja helppo vaihtoehto illanistujaisiin!

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Kesämökki





Kerrostaloasunnon olohuone muuntautui puuverstaaksi, kun pupulle piti saada kesäasumus. Asunnossamme alkaa auringon paistaessa olemaan jo todella lämmin ja lasitetulla parvekkeella ei tule enää kylmä, niinpä Elvis siirtyi majailemaan parvekkeen puolelle. Tehdashäkin päälle nikkaroin puisen tason, sillä pikkukaveri tykkää kiipeillä. Olohuoneessakin ikkunalauta on se paras paikka :) 


Ruuvasin laudat yhteen, jottei ne pääse luisumaan tassujen alta pois. Elvis pääsee kyllä kepeästi hyppäämään häkin päälle, mutta laitoin sivuun myös pienen sillan. Yläpäähän koukut, joilla se pysyy häkin seinässä ja alapäässä on tiiliskivistä tehdyt "portaat", jottei silta olisi liian jyrkkä. Katolle laitoin myös kuljetuskopan toiseksi pesämökiksi.




Ja tällainen siitä sitten tuli. Viihtyisän näköinen ja toimiva koti pienelle pupulle. Vähän vielä pitäisi kehittää jotain virikkeitä, esimerkiksi häkin päälle jokin roikkuva pallo johon saisi heinää. Mutta nyt on ainakin tilaa loikkia!

perjantai 8. huhtikuuta 2016

Kevätmessut



Tänä viikonloppuna järjestetään Helsingin Messukeskuksessa kevätmessut. Messut sisältävät asiaa niin mökeistä, puutarhasta kuin ruoastakin. Me menimme mieheni kanssa paikalle juurikin tuon ruokaosion vuoksi, eikä vain minkä tahansa ruoan vaan lähellä tuotetun kotimaisen ruoan vuoksi.

Ruokapuoli oli kyllä pienoinen pettymys, sillä se kattoi ehkä neljäsosan siitä mitä muut kategoriat. Pääasiassa paikalla oli erinäköisiä leivonnaisia, hilloja, juustoja sekä liha- ja kalasäilykkeitä. Odotin paikalle enemmän pientuottajia, esimerkiksi lihapuolelle. 

Vaikka olinkin tyytymätön messujen lähiruokatarjontaan, saimme kuitenkin koko iltapäivän siellä kulumaan. Mukaan tarttui kotimaisia juustoja, karjalanpiirakoita sekä kotimaisista marjoista tehtyä mehua, joiden marjapitoisuus oli jopa 90 prosenttia. Lisäksi mies osti chilitaimen, joka taitaakin olla ainut taimi mitä tänä kesänä parvekkeelle laitamme. Minä puolestaan nappasin viime metreillä kainalooni 20 kappaleen nipun gerberoja!