Syyskuu on täällä ja sitä myöden myös syksy. Se ei petä ikinä, vaan saapuu aina mukisematta luokseni tuoden mukanaan vain parhaita juttuja - ruskan kauneuden, mahdollisuuden käyttää ihania ja paksuja neulehuiveja sekä tottakai Rakkautta&Anarkiaa elokuvaviikot. Yksi varma syksyn merkki nimittäin on se, että aivan kohta alkaa se koko vuoden odotetuin aikakausi. Pimenevinä ja sateisina syyspäivinä ei ole mitään sen parempaa kuin istua päivä elokuvateatterissa, kipaista välillä nopeasti lisää kahvia ja jatkaa seuraavaan elokuvaan. Täydellisyyden multihuipentuma. Tämä 30. kerran järjestettävä elokuvafestivaali on oodi elokuvan kaikille olomuodoille; on komediaa, draamaa, dokumentteja, kotimaista, ulkomaista ja kaikkea muuta mitä ikinä toivoa saattaa. Jos et ole vielä tutustunut, niin suoittelen kyllä todella lämpimästi.
Kyseisen tapahtuman lehteä sekä nettisivuja on tullut selailtua viime päivät silmät kiiluen ja taas on se sama, jokavuotinen ongelma - kiinnostavia elokuvia on aivan liikaa. Kohta lipunmyynti jo aukeaa, ja prosessini on täysin kesken. Ehkä ihan 40 elokuvaa ei pysty kahteen viikkoon mahduttamaan, vaikka kuinka yrittäisi. Pitänee siis karsia ja jotenkin valita ne rusinat pullasta.
Onneksi on vielä pari päivää armon aikaa. Ja avulias karvakaveri helpottamassa valintoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti