Mifuvartaat

Viime viikolla ihastuin Valion uusiin mifusuikaleisiin ja ne tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen, joten leijutaan tänäänkin vielä tässä ihanassa mifukuplassa. Bongasin toisesta blogista maistuvan oloisen resptin mifuja varten, ja muuttelin sitä hieman omanlaiseksi. Kyseessä on siis aasialaistyyppinen sataykastike ja soijassa marinoidut mifuvartaat. Lisukkeeksi tein myskikurpitsa-nuudelipaistosta ja voin kertoa, että ateriakokonaisuus oli aivan mielettömän hyvä. 

Koko setti kannattaa aloittaa mifujen marinoinnilla, jotta ne ehtivät jonkin aikaa vetää makuja puoleensa. Seuraavaksi listalla on sataykastikkeen valmistus ja vasta ihan lopuksi lisuke - oli se sitten riisi tai nuudeli tai mikä hyvänsä. En ole ikinä ennen tehnyt sataykastiketta itse, mutta eipä se kovin vaikeaa ollut ja lopputulos oli pähkinäisen täyteläinen. Tämä kastike sopii niin kanalle kuin possullekin, ja miksei myös tofulle.

Mifujen marinointiin käytin soijaa, hunajaa, sokeria, raastettua inkivääriä, valkosipulia sekä öljyä. Marinadia ei tarvitse olla kovin paljoa, eli ihan muutama ruokalusikallinen soijaa riittää ja muita ehkä noin teelusikallinen. En tiedä saiko mifut nyt sinänsä niin hirveästi makua tästä marinoinnista, mutta kiva pinta niihin ainakin uunissa tuli. Mifuja kannattaa muuten tehdä aina vain yhden päivän tarpeisiin, sillä mikron kautta ne eivät ole kovin hyviä. Jos siis tahdot syödä niitä myös huomenna, niin jätä osa kokonaan huomiselle tai lämmitä ne pannulla. 

Sataykastikkeeseen tuli yksi pilkottu sipuli ja pari valkosipulinkynttä, pieneksi leikattuja punaisia chilejä sekä rouhittuja suolapähkinöitä. Niitä paisteltiin pannulla hetken aikaa, jonka jälkeen mukaan lisättiin tölkillinen kookosmaitoa sekä pari reilua ruokalusikallista maapähkinävoita. Näitä pyöriteltiin pannulla hetken aikaa, ja lopuksi joukkoon lisättiin vielä yhden limen mehu sekä teelusikallinen juustokuminaa. Tässä vaiheessa kastike kannattaa siirtää syvään astiaan ja surauttaa sauvasekoittimella tasaiseksi. Itse lisäsin lopuksi vielä reilun tujauksen hunajaa ja toisen limen mehun. Chilin määrää voi arvioida oman kestävyyden kannalta. Itse laitoin puolitoista chiliä, sillä ne olivat melko mietoja. 

Lopuksi paahdoin uunissa myskikurpitsan paloja ja paistoin niitä pannulla nuudelien, seesaminsiementen, soijan ja inkiväärin kanssa. Lisukkeen jätin maullisesti aika miedoksi, sillä sataykastikkeessa oli niin paljon makua. Syödessä tajusin, että hupsista - minähän valmistin juuri kokonaisen kasvisaterian! Tällaiselta paatuneelta lihansyöjältä se on aika iso osoitus, että sitä kanaa tai possua ei välttämättä tarvitakkaan...