Tänä vuonna halusin säilöä parvekkeen antimet hieman eri tavalla kuin aiemmin. Yleensä basilikasta on tehty pestoa ja muut on syöty tuoreena tai unohdettu parvekkeelle. Nyt kuitenkin tein yrteistä erinäköisiä mausteita ja chilit säilöin chiliöljyksi. Eli puhtaaseen lasipulloon vain tuoreita chilejä paloina tai kokonaisena, valkosipulin kynsiä, ripaus merisuolaa ja pullo täyteen oliiviöljyä. Voilà!
Laventeli oli tänä kesänä täysin uusi tuttavuus yrttivalikoimassamme, enkä aluksi oikein edes tiennyt mitä sillä tekisin. Ensin suunnittelin sellaisia tuoksupusseja liinavaatekaappiin, mutta aika nopeasti innostuin kuitenkin laventelisokeri ajatuksesta. Kuivatin laventelin kukkia viisi päivää huoneenlämmössä, murskasin niitä hieman morttelilla ja sekoitin tavallisen sokerin joukkoon. Noin 2 desiin sokeria laitoin suunnilleen 2 teelusikallista laventelia. Yllätyin kuinka hyvän makuista se on. Ei yhtään saippuamaista niin kuin kuvittelin, vaan ennemminkin tuli ehkä hunaja mieleen. Laventelisokeri sopii esimerkiksi teen joukkoon, pikkuleipien pinnalle tai creme bruleen kuoreksi.
Laventelisokerin lisäksi tein kahta erilaista yrttisuolaa. Sekoitin basilikaa ja suolaa sekä rosmariinia ja suolaa keskenään. Löysin ohjeen, jossa tuoreet yrtit kehoitettiin sekoittamaan karkean merisuolan kanssa blenderissä tai sauvasekoittimella. Ihan hyvä idea, mutta parin ensimmäisen surauksen jälkeen blenderi meni aivan tukkoon. Vaihdoin sauvasekoittimeen, joka sekin jumittui. Hermojen loppuessa huusin pitkäpinnaisen miehen paikalle, joka surisutti suolat sauvasekoittimella. Siihen tosin meni lähes koko ilta, kun sauvasekottimen terää sai koko ajan kaivaa tyhjäksi.
Kun yrttisuola oli hienonnettu, se levitettiin leivinpaperin päälle ja annettiin kuivua huoneenlämmössä varjoisassa paikassa. Rosmariinisuola kuivui vuorokaudessa, mutta basilikasuola vei useamman päivän. Makuuhuoneemme tuoksui ihan pestolle, sillä sängyn päällä oleva hylly oli ainut taso, mihin ei aurinko paista. Kuivatuksen jälkeen yritin vielä kerran sauvasekoitinta, mutta aika pian totesin, että kyllähän suolassa saa kiteitä olla. Laitoin suolat söpöihin pikku purkkeihin ja osan annoin lahjaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti