Yksien ovien sisällä

Kotonamme myllää hurjat muutoksen tuulet, sillä vitriinien lisäksi myös tietokonehuone koki aika kokonaisvaltaisen kasvojenkohotuksen. Se on kuitenkin toistaiseksi vähän vaiheessa, joten keskitytään tällä kertaa vielä vitriineihin. Keittiö sai myös ihan pienen ilmeenmuutoksen, sillä ylempi avohylly on ennen toiminut astioiden ja aterimien säilytyspaikkana. Nyt sain hyllyn parempaan käyttöön ja keittiön ilmeestäkin tuli heti paljon kevyempi. Tämä on minusta keittiömme nätein kohta ja vihdoin joululahjaksi saamani valotaulukin pääsi kunniapaikalle. Sen viesti on ytimekäs ja sopii keittiöömme - meillä kun keittö on auki ympäri vuorokauden ja lettuja tai ruokaa tehdään vaikka aamuyöllä jos siltä tuntuu. 

Mutta tosiaan, viihdytään hetki vielä vitriinirintamalla. Jaoin vitriinit kahteen ryhmään - toisessa kaapissa on ns. arvokkaammat astiat, kuten Arabian Runo astiasto sekä Iittalan ja Riedelin viinilasit, ja toisessa puolestaan kaikki kirpputorilta haalitut tai tunnearvoltaan tärkeät yksilöt. Kaapin päälle, paraatipaikalle, sain näkyviin kaikki Iittalan maljakot sekä Runo astiaston tarjoiluvadin. Se on niin hieno, että haluan sen olevan kunnolla esillä. 

Meni pieni tovi, että kaikki astiat edes pääsivät kaappiin asti. Halusin lopputuloksen olevan siisti ja huolitellun näköinen, ja halusin tehdä sen kerralla hyvin. Tavarat siis hakivat paikkojaan ja välillä totesin vain että ei, aloitetaanpa alusta. Nyt kuitenkin kaapit ovat tasapainossa ja asioissa on joku järki. Vitriineihin mahtui mukavasti myös pari valokuvaa sekä keittokirjoja, ja laatikoihin sain näppärästi kätkettyä servetit, kakkuottimet ynnä muut pientavarat. Kaapit on täytetty tällä hetkellä aika väljästi, joten jos astioita joskus tulee lisää, niin säilytys ei ainakaan liene ongelma.

Uskomattominta tässä kaikessa on se, että viimein on se hetki kun kaikki astiamme ovat yksien ovien sisällä eikä ympäri kämppää. Jopa ihana, mutta suurensuuri Oiva sarjan tarjoiluastia sekä Villeroy&Bochin jättimäinen aterinlaatikko mahtuivat kaappiin. Aivan mahtavaa! 

Mitäs pidätte lopputuloksesta?