Mustasta valkoiseen

Viimein kodin ilmeenkohotus alkaa olemaan mallillaan myös tietokonehuoneen osalta. Ennen huone oli mustien ja liian massiivisten huonekalujen peitossa, mutta nyt ilmettä kevennettiin tarkoituksellisesti. Tuo yläkuvan näkymä on se, jonka näkee kun astuu kotiimme ja mielestäni se näyttää oikein hyvälle.

Silloin kun muutimme yhteen, päätimme, että mies saa vaikuttaa juuri tämän huoneen sisustukseen. Niinpä silloin sinne päätyi korkea, musta kirjahylly ja tarpeettoman iso, musta pöytä. Sain silloin vaikuttaa vain verhoihin. Nyt kirjahyllyn tie tuli kuitenkin päätökseen kun hyllyt eräänä aamuna romahtivat ja pöytälevy oli paikollaan vain yhdellä ruuvilla. Tarvitsimme siis uudet huonekalut, vain verhot ja lamppu sai jäädä. Alunperin oli tarkoitus ostaa pelkästään uusi kirjahyllty ja tietokonepöytä, mutta sitten sain idean. Tämän idean markkinoiminen miehelle oli kenties koko prosessin haastavin osuus, mutta kun huone oli valmis hän totesi, että onhan tää nyt paljon parempi kuin ennen. 

Ajattelin, että miksi täyttää pieni huone uudestaan liian isoilla huonekaluilla ja päädyin selailemaan huonekaluliikkeiden sivuilta senkkejä. Senkkiä etsiessäni ainut kriteeri oli, että miehen vinyylilevyt pitää mahtua esille. Esittelin pari versiota miehelle, mutta aina vastauksena oli, että ne näyttävät liian keittiömäisiltä. Olin jo itseasiassa vähän luovuttanut senkkiajatuksen suhteen, kunnes eräänä tammikuisena sunnuntaina astelimme Ikeaan. Olimme menossa ensihätään ostamaan vain uutta pöytää ja miettimään vaihtoehtoa senkille. Siellä käytäviä kierrellessämme eteemme sattui kuitenkin tämä Liatorp -tuoteperheen valkoinen senkki ja hetkeäkään epäröimättä tiesin, että se kuuluu meille. Paikan päällä suoritettiin kriittiset mittaukset eli keskihyllyn koko suhteutettuna vinyylilevyihin. Kun todettiin, että ne mahtuvat siihen paremmin kuin hyvin, ei tarvinnut miettiä enää mitään.

Pöytä sijaitsi ennen ikkunan edessä, mutta halusimme siirtää sen toiselle seinälle ja mikäs siinä, kun senkki sopi ikkunan eteen täydellisesti. Senkin keskelle saatiin vinyylit ja lasikaappeihin papereita sekä muita tavaroita. Myös askartelemani lehtikotelot löysivät paikkansa ja sain viimein vähän kasveja tähänkin huoneeseen. Senkin päälle laitoin myös pari valokuvaa ja verhoihin sointuvan pöytäliinan luomaan kodikkuutta. Pelkkä senkki olisi yksinään näyttänyt melko ankealle, joten kaveriksi ostettiin pari kapeaa cd/dvd hyllyä. 

Pöydäksi valikoitui Ikeasta bambuinen pöytälevy, johon sai itse valita jalat. Me valikoimme tietysti valkoiset ja korkeussäädettävät. Ihastuin heti pöytälevyn pyöristettyyn muotoiluun ja bambuiseen väriin. Valkoista pöytää lähdimme etsimään, mutta tämä on kyllä paljon parempi. Pöytä on myös reilusti pienempi kuin edeltäjänsä - eihän siihen tarvitse mahtua kuin tietokone ja tulostin. 

Nyt kun pöytä käännettiin toiselle seinälle, niin pistorasiakin on paremassa kohdassa. Näin ollen saimme johtosekasorron hieman parempaan järjestykseen ja vähän enemmän myös piiloon. Huone alkaa muilta osin olemaan mallillaan, mutta tuolle seinustalle jossa pöytä sijaitsee, niin pitäisi vielä saada jotakin. Luultavasti siis valokuvia tai tauluja seinälle ja toiseen nurkkaan vielä kasvi tai jalkalamppu. Olen yrittänyt kirppareilta etsiä vanhaa jakkaraa, jonka päälle saisin vielä yhden kasvin, mutta toistaiseksi etsintäni ei ole tuottanut tulosta. Sillä ei kuitenkaan ole kiirettä, koska tämä on jo nyt paljon parempi kuin ennen!