perjantai 19. kesäkuuta 2020

Vaikeuksien kautta voittoon



Tämä juhannusaatto oli kyllä sellainen vaikeuksien kautta voittoon -päivä. En viitsi nyt tähän kirjoittaa kuinka luonnehdin tätä keskikesän juhlapäivää tuossa aiemmin päivällä, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.

Päädyimme lopulta viettämään juhannusaattoa Sipoonkorven kansallispuistoon, Storträskin järvelle. Olimme siellä viime kesänäkin ja silloin harmitti, kun ei ollut onkea mukana. Tällä kertaa nappasimme mato-ongen kainaloon ja kuten hommaan kuuluu, maksoimme päiväkohtaisen kalastusmaksun. Yleensä mato-ongelle voi istahtaa melkeinpä minne vain, mutta poikkeuksiakin löytyy. Silloin pitää vain maksaa siitä ilosta, mutta eipä se nyt ole kovin paha panostus.









Kun pääsimme paikanpäälle, oli ensin pakko syödä hieman eväsleipää ja keittää trangialla vahvat kahvit, sillä kotona ei juurikaan ehtinyt haukkaamaan mitään. Pienen välipalan jälkeen oli hyvä alkaa onkimishommiin ja kyllähän sieltä saalistakin tuli - yksi lumpeenlehti ja pari pienen pientä ahventa. Niistä ahvenista ei ollut syötäviksi, joten kylmälaukussa lymyilevät makkarat pääsivät nuotiolle. Kävin reilu viikko sitten Hakaniemen kauppahallissa ja mukaani tarttui peuranakkeja, chiliwurstia sekä kaupan tiskiltä löytyi parmesan-porsas raakamakkaraa. Oli hauska kun jääkaappiin oli kertynyt erilaisia makkaroita eikä aina vain perus kabanossia.

Kun makkarat tirisivät nuotiolla, minä paistoin juhannuksen kunniaksi kasan lettuja trangialla. Siitäkään ei meinannut tulla oikein mitään, mutta samalta ne maistui vaikka olivatkin vähän riekaleisia. Ja jos ihmettelet trangian alla olevia tulitikkuja, niin piti vähän suoristaa kun pöytä oli vinossa ja lettutaikina valui pannun toiseen reunaan. Hyvin toimi!

Järven rannalla oli ihana syödä ja nautiskella, kun ilta alkoi tyyntymään ja järvi oli yhä kauniimpi. Lopuksi vielä  tiskasin paikanpäällä, sillä olen kyllästynyt kuljettamaan likaisia astioita ja pannuja kotiin. Retkellä tiskaaminen oli ihan helppoa - reppuun vain pesusieni, suihkepulloon valmiiksi tiskiainevettä ja sitten vain lopuksi huuhtelu. Juomavettä joutuu tosin varaamaan vähän enemmän, kun en viitsinyt järvivedellä tiskata, mutta yllättävän pienellä ne huuhtoutuu. Aika pian pitikin jo lähteä takaisin, sillä koira jäi liikkumiskiellon vuoksi yksin kotiin.

Kuinka Sinun juhannusaattosi sujui?  



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti