Lehteen painettu

Pari viikkoa sitten meinasi eräänä päivänä mennä aamukahvi väärään kurkkuun, sillä puhelimeeni kilahti melko mielenkiintoinen viesti. Toimittaja Anna Pihlajaniemi otti minuun yhteyttä ja kysyi, haluaisinko kirjoittaa lehteen jutun. No tottakai halusin! Hän teki meistä 2016 jutun Kodin Kuvalehteen, joten olemme vähän kuin vanhoja tuttuja.

Kodin Kuvalehden kirjapalstalla lukijat kertovat itselleen rakkaasta kirjasta ja kukaan ei kuulemma ole ikinä esitellyt yhtään kokkikirjaa. Hetken mietittyään Anna oli muistanut kuinka tykkään kokata ja päätti kysyä asiaa minulta. Olin tietysti heti mukana ja aivan järjettömän innoissani, että jokin minun kirjoittama teksti julkaistaisiin ihan oikeassa lehdesä! Petyin kuitenkin hieman, kun juttuani jouduttiin tiivistämään aika rajulla kädellä, sillä siihen oli varattuna vain tietty palstatila. Ymmärrän sen kyllä, mutta ehdin vain jo niin innostua - ja ilmoittaa kavereille sekä sukulaisille.

Tänään kuitenkin tuo numero on ilmestynyt, enkä ole vielä itsekään saanut lehteä käsiini. Näin raakaversion ja tiedän, että siihen tulee nimeni ja kuva minusta. Päätin nyt julkaista alkuperäisen jutun täällä, sellaisenaan kuin sen silloin lähetin lehteen. Sain heiltä kysymyksiä, joihin vastasin tekstissäni ja yritin kirjoittaa jutun omalla lennokkaalla tavallani. Tässä siis juttu kokonaisuudessaan ja lehdessä tiivistetympi versio. Vaikka kysymys onkin vain muutamasta rivistä, niin olen ylpeä, sillä en tuputtanut itseäni, vaan taidoistani tiedettiin. Olin otettu, kun toimittaja kehui tekstiäni, ja sanoi, ettei olisi halunnut sitä lyhentää.

Jos lehti ei automaattisesti tipahtanut tänään postiluukusta, niin käy ostamassa 7.10 ilmestynyt Kodin Kuvalehti. Lähden itsekin sitä nyt metsästämään, ja voin kertoa, että jännittää!

 "Valitsin esittelyyn Jamie Oliverin Fiilisruokaa - kokkikirjan, joka kokoaa yhteen 100 herkullisinta hyvän mielen reseptiä. Löydät kirjasta varmasti oman suosikkisi, sillä vaihtoehtoja löytyy niin helposta vaativaan kuin pikkusuolaisesta mahtipontisiin jälkiruokiinkin. Oli vaikea valita minkä kirjan esittelisin, mutta pelkästään jo kirjan nimi Fiilisruokaa houkuttelee tarttumaan kauhan varteen ja laittamaan ruokaa samanlaisella intohimolla kuin Jamie. Tässä kirjassa Jamie Oliver kannustaa ihmisiä tekemään ”ruokaa, joka toimii piristysruiskeen tavoin ja tuo hyvää mieltä”, ja itse koen aivan samoin. Ruoassa pitää olla makua, mutta myös tunnetta. 

Olen aina pitänyt Jamie Oliverista, hänen resepteistään ja tavastaan olla keittiössä. Niin kauan kuin televisiosta on tullut hänen ohjelmiaan, niin olen niitä katsonut, ja nuorempana aina hypistelin hänen kokkikirjojaan kaupassa. Nyt niitä löytyy omista kokoelmista jo neljän kirjan verran, mutta tilaa olisi vielä uusille! Pidän Jamien rönsyilevästä kokkaustyylistä, ja siitä, että tehdään rehellistä ruokaa eikä niinkään fine diningiä. Jamien eleet ja ruoanlaiton innostus, rouhea kokkaustyyli ja aidot asiat ovat innoittaneet minuakin eteenpäin. 

Aina kun kokeilen uutta reseptiä, kokkaan jotain arkiruoasta poikkeavaa tai vaikkapa hieman isompaa illallista, niin tuntuu, että päässäni heiluu sellainen pieni Jamie Oliver. Se siellä elehtii isosti käsillään, kannustaa ja hokee kuinka ruoka on "beautiful, beautiful". Hetken aina mietin miten Jamie tekisi ja lopulta löydän sen jonkun, mitä sillä hetkellä etsin - oli se sitten maku, koostumus tai ulkonäkö. Oma luovuus, uteliaisuus ja into sekoitettuna kaikkeen Jamielta opittuun on aika täydellinen yhdistelmä! Jamie Oliverin tapa laittaa ruoka esille on muovannut myös omaa tyyliäni tehdä annoksia ja sitä kautta se on vaikuttanut esimerkiksi blogini kuviin.

Tästä kirjasta teen useimmiten täyteläisiä suklaabrownieita sivulta 384, joihin tulee vadelmia, vadelmahilloa, maapähkinävoita ja vaniljavanukasta. Eli Jamien tavoin se ei ole mikä tahansa brownie, vaan rönsyilevää ja lennokasta, mutta täynnä aitoja makuja. 

Hyvä keittokirja on mielestäni selkeä ja reseptit on muunneltavissa lukijan omiin tarpeisiin. Hyvässä keittokirjassa on selkeät ja kauniit kuvat, sekä ulkoasu on muutenkin visuaalisesti houkutteleva ja sen haluaa pitää esillä. Sen pitää kutsua sinut kokkaamaan ja kokeilemaan rohkeasti. Itse aina sanon, että jos käyttää makuja, joista itse pitää, niin ei voi tulla kovin pahaa ruokaa. Et tarvitse hienoja välineitä tai kalliita raaka-aineita. Tärkeintä on, että sinulla on tahtoa ja paikoin jopa uhkarohkeaakin intoa – sekä tietysti se oma pieni Jamie Oliver sydämessä."