Kuollut ja kuopattu

 

Muistatteko kun yritin elvyttää lukuharrastusta? No siinä ei kyllä elvytys auttanut, sillä se oli oikeastaan kuollut ajatus jo syntyessään.

Ensimmäisen kirjan jälkeen innostuin vielä hetkeksi ja lainasin miehen kirjastokortilla kasan kirjoja. Ajattelin, että jos on valinnanvaraa, niin se auttaa. Kirjat tulivat ja viettivät sen kaksi viikkoa keittiön pöydällä, kuten edelliselläkin kerralla. Tartuin kiinnostavimpaan, mutta se ei iskenyt. Ja sen jälkeen ei iskenyt kyllä mikään muukaan.

Annoin vielä mahdollisuuden ja ajattelin, että maalla minulla on aikaa lukea kahvikupin kanssa ulkosalla. Sitten tuli korona, joka ajoi aivoni täyteen sumua ja väsymystä, ja näin ollen kirjat ovat pysyneet visusti matkalaukussa. Eli eipä tainnut tulla minusta kirjaviisasta eikä lukutoukkaa. Pysyn niissä runoissa niin kuin tähänkin asti, ne ovat tarpeeksi lyhyitä ja ytimekkäitä.