Tulin vain kertomaan, että minulla on pipo. Ostin sen täysin vapaaehtoisesti ja käytän sitä jo ennen pakkaskelejä. Minusta on tullut aikuinen.
Pipo herättää minussa monenlaisia tunteita. Se tuntuu aina jotenkin nololta, ja olen koko elämäni kokenut, ettei pipot tai hatut sovi minulle. Minulla on väärän malliset kasvot tai liian iso pää. Jotenkin nyt viime vuosina kuitenkin repertuaariini on tullut niin hellehattuja, baskereita kuin talvimyssyköitäkin. Viimeiset pari talvea olen kompromissina käyttänyt villaista pantaa, joka suojaa korvia pahimmalta pakkaselta, ja viime talvena ostin piponkin, mutta ei se sitten ollutkaan kiva.
Viime talvena nimittäin oivalsin, että eipä juuri kukaan muukaan näytä räntäsateessa kovin fiksulta, ja että ei sillä oikeasti ole niin väliä, kunhan vain on lämmin. Iän mukana on tullut sellainen tietynlainen mukavuudenhaluisuus ja liiallinen kiinnostus muiden mielipiteisiin hälvenee. En enää välitä mitä joku ajattelee pipostani. Mielestäni se on söpö, toisekseen se on pehmeä ja ennen kaikkea - se on lämmin.
Ihana pipo! Mie olen aina tykännyt pipoista, tosin enpä muista että äidin olisi tarvinnut muutenkaan minun kanssani tapella säänmukaisesta pukeutumisesta, yläasteellakin olin sujuvasti toppahousuissa koulussa :D Mutta nyt tappelen itse oman pienen koululaiseni kanssa päähineen käytöstä, tupsupipo ei mahdu kypärän alle, mutta voisi silti joku pipo olla edes repussa, ettei välitunneillakin oltaisi ilman pipoa! Sää on pukeutumiskysymys ja kyllä minäkin olen mukavuuden ja lämpimänä pysymisen puolella. :D
VastaaPoistaItsekin vedin eilen vihdoin myssyn päähäni. Oli niin kylmä jo. Kiva tuo sinen pipo ja väri sopii sulle hyvin.
VastaaPoistaOnneksi mun ei tarvi käyttää pipoa kun ei ole pakkaskelejä. Ei pipoissa ole mitään vikaa, mutta inhoan päähineitä ylipäänsä vaikka jouduin tietysti ne käyttämään pohjoisimmissa oloissa.
VastaaPoista