Syntymäpäivä

Jos mies eläisi, olisi hän täyttänyt tänään 36 vuotta. Sen kunniaksi vein haudalle kukkia ja kynttilän.

Olen käynyt haudalla viimeksi jouluaattona, sillä lumi on tehnyt tehtävänsä ja estänyt minua kulkemasta sinne. Äiti on käynyt tässä välissä siellä kerran, mutta silloinkin lunta oli niin paljon, ettei vanhoja havuja tai muita roskia saanut vielä siivottua pois. Hautapaikka olikin melkoisen sotkun vallassa sinne saapuessani.

Olen ajatellut siirtää hautakiven hankintaa, ja pitää tuon puuristin ainakin ensi kevääseen, sillä jotenkin pidän siitä. Aion myös keräillä haudalle vähitellen erikokoisia luonnonkiviä, joilla reunustan keväällä tehtävän kukkapenkin. Nyt istutin ränsistyneen syyskanervan tilalle vain yhden keväisen narsissin, sillä maa oli vielä aika kohmeessa. 

Olin kutsunut haudalle muitakin miehen syntymäpäivän varjolla. Pyysin mukaan miehen avustajia sillä ajatuksella, että hekin näkevät pitkästä aikaa toisiaan ja voivat halutessaan vaikka puhua tapahtuneesta. Ostin jokaiselle synttäriherkuksi salmiakkitikkarit, koska ne olivat miehen suosikkeja. Mies teki jopa korttelitoiveen meidän silloiseen lähi-Alepaan, ja osti niitä sieltä useamman kerran viikossa. 

Meillä oli mukava yhteinen hetki haudalla kevätauringon lämmittäessä, ja ajattelinkin, että näistä hautausmaasynttäreistä voisi muodostaa sellaisen jokavuotisen perinteen. Me ihan vain muistelimme miestä ja vaihdoimme kuulumisia. Ja nautiskelimme tikkareita.