Olen itsekin yllättynyt siitä, kuinka paljon meillä syödään nykyään kasvisruokaa. Muutos on tullut ihan huomaamatta erilaisten lihankorvikkeiden myötä, mutta viime aikoina olemme syöneet usein myös kasvissosekeittoja ja risottoja. Niiden lisukkeeksi riittää pelkkä herkullinen juusto ja vastapaistettu leipä.
Siinä mielessä olen vähän kuin pikkulapset, että syön kasvikseni parhaiten kun ne on piilotettu ruokaan. Helpointa se on tietysti sosekeiton muodossa, ja nyt kun olen kokeillut erilaisia yhdistelmiä, niin mieskin näyttää jo vihreää valoa. Ennen sosekeitto tarkoitti meillä vain peruna-porkkkana-kurpitsa yhdistelmää, mutta nyt se on kokonaisuudessaan laajempi käsite.
Ehdoton suosikkini tällä hetkellä on punajuurikeitto, sillä punajuuri itsessään on jo niin mahtavan makuinen. Kokeilin myös kauan haaveilemaani fenkolikeittoa, mutta pakko myöntää, että se jäi lautaselle. Parin lusikallisen jälkeen se vain alkoin maistumaan jotenkin liian vihreälle. Fenkolin anismainen maku on kyllä mieluisa, mutta keittomuodossa se oli vähän liikaa.
Punajuurikeittoon kuorin viisi punajuurta ja kolme jauhoista perunaa. Keitin ne kaasvisliemikuution kanssa kypsäksi ja soseutin keitoksi. Joukkoon lisäsin pari ruokalusikallista tuorejuustoa, tilkan balsamicoetikkaa sekä hieman suolaa ja pippuria. Keitosta tuli pehmeän täyteläinen ja punajuuren maku oli ihanan voimakas. Keiton kanssa oli vuohenjuustoa ja uunituoretta patonkia, oi nam.
Toiseen keittoon keitin jauhoisia perunoita, fenkolia ja pari valkosipulinkynttä. Maustoin keiton vain suolalla, pippurilla ja sitruunalla, ettei pääraaka-aineen maku turhaan peittyisi. Tämä fenkolikeitto sopii paremmin vaikka alkuruoaksi kun taas punajuurikeitto soveltui hyvin ihan päivälliseksikin. Fenkolikeiton päälle tein sitruunaisen cremefraishen ja lisukkeeksi paistoin vielä hieman rapeaa pekonia. Ihan toimiva kokonaisuus, mutta liian vihannesmainen minulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti