Ruokaa ja kulttuuria

Lauantaina otin vähän laatuaikaa itselleni ja lähdin elämäni ensimmäisiin kirjanjulkkareihin. Tai no käytännössä toisiin, olinhan toki omissa julkkareissani. Runoilija Juho Kuusi julkaisi lauantaina esikoisteoksensa Piukkaan paikkaan lupa lyyä ja kirjan tekstejä elävöittää Aleksi Liimataisen upeat piirrokset. Itse löysin Juho Kuusen viime talvena television kautta, Talent Suomesta, jonka finaaliin hän pääsi. Sen jälkeen alkukesällä kävin kerran kuuntelemassa häntä ja olen yksinkertaisesti vain täysin lumoutunut. Keväällä Juho kertoi sosiaalisessa mediassa julkaisevansa esikoisteoksen syksyllä, ja tiesin heti, että menen julkkareihin, jos vain mitenkään pääsin.

Ennen juhlia kävin hieman syömässä. Helsingin keskustaan on lähiaikoina avautunut uudenlainen HappyFarmer -konsepti, joka keskittyy hävikkiruoan vähentämiseen ja lähiruoan hyödyntämiseen. Esimerkiksi jos haet alakerran S-marketista punalaputetun tumman banaanin, saat sillä ilmaiseksi HappyFarmesta palan banaanikakkua ja reseptin, jolla voit tehdä banaanistasi lisää kakkua. Mikä mahtava idea!

Listalla oli all day breakfast ja mikä olisikaan paremapaa, kuin syödä aamiaista päivälliseksi. Niinpä vähän innostuimme ja tilasimme kaverin kanssa ruokaa ihan huolella eli kokosimme vähän sellaisen oman kahden hengen iltapäiväbrunssin. Pöytäämme saapui kylmäsavulohileipiä, uppomunia, pannukakkuja, tuoremehua, kahvia sekä croissanttia marmeladilla. Kaikki oli aivan törkeän hyvää, mutta savulohibriossi uppomunalla ja hollandaisekastikkeella oli kyllä oma suosikkini. Kovin gluteeniton tämä brunssi ei ollut, mutta sen hinnan olin siitä valmis maksamaan - niin hyvää se oli. 

Rauhassa herkuteltuamme lähdimme kohti kulttuurikeskus Loukkoa, jossa julkkarit pidettiin. Tapahtumaan oli vapaa pääsy, mutta sisään otettiin vain 40 ensimmäistä koronan vuoksi. Onneksi me kuitenkin olimme ajoissa paikalla ja pääsimme sisään. Aulasta ostin uunituoreen teoksen, jonka Juho signeerasi ja samalla jopa uskalsin antaa hänelle omankin esikoisteokseni. Toivottavasti hänellä vain on joskus aikaa tai kiinnostusta edes vilkaista sitä.

Alkuillasta juhlissa esiintyi ensin spoken wordia ja äänikollaaseja esittävä NykyPost, sen perään runoilija Elsa Tölli sekä kustantamon edustaja, joka haastatteli Juhoa ja Aleksia kirjantekoprosessista. Lopuksi päästiin itse asiaan, kun Juho vihdoin pääsi ääneen ja luki yleisölle kirjaansa. Taustalla pyöri kirjassa esiintyviä kuvia, jotka kulkevat tekstien kanssa hienosti käsi kädessä. Täytyy sanoa, että Juho Kuusen lavaruonoutta voisi kyllä kuunnella kyllästymättä aamusta iltaan. Hänen äänensä on vain jotenkin niin rauhoittava ja ulosanti mielettömän karismaattinen.

Piukkaan paikkaan lupa lyyä on mielestäni teoksena mahtava, ja olen ahminut sen jo kahdesti. Tekstissä on selkeä tarina ja rakenne, sisältö on välillä melko melankolista ja rankkaakin, mutta samalla sivuilta löytyy paljon huumoriakin. Teksti eroaa perinteisestä runoudesta puhekielisellä olomuodollaan, mikä on mielestäni hyvä, sillä juuri sellaisena se sopii Juhon esitettäväksi.