Tukholma, osa 2

Ja sitten Tukholmaan! Olimme jo tuntia aiemmin valmiina nousemaan maihin ennen kuin maihinnousu edes alkoi, sillä sekoilimme kellon kanssa ihan huolella. Ruotsissa kello oli tunnin vähemmän kuin täällä, ja vaikka puhelin vaihtoikin ajan automaattisesti, niin silti menimme sekaisin. Herätys oli väärään aikaan, samoin hälytys, joka kertoi milloin pitää palata laivalle. 

Valuutta oli toinen asia missä meinasi mennä pasmat sekaisin. Itsellänihän oli matkarahat käteisenä ja vasta perillä minulle valkeni, että Ruotsissa on vieläkin käytössä kruunut. Olin ihan siinä oletuksessa, että euroilla mennään, enkä tietenkään tarkistanut asiaa etukäteen mistään. Laivalla tai satamassa ei ollut mahdollisuutta vaihtaa rahoja, mutta onneksi matkaseura pystyi hoitamaan maksut maissa pankkikortilla. 

Tukholmassa suuntasimme ensin suunnitelman mukaisesti Mall of Scandinaviaan, ja sinne piti matkustaa sekä tunnelbanalla että lähijunalla. Maissa oli aikaa viisi tuntia, joista valehtelematta ainakin kaksi vietimme asemien hisseissä ja tunneleissa. Tukholmassa verkosto on hieman monimutkaisempi ja hissejä joutui etsimään, odottamaan, menemään takaisin ja taas takaisin. Niissä ei ollut selkeyttä tai logiikkaa - ainakaan kiireessä. 

Pääsimme kuitenkin lopulta kohteeseen ja söimme aamiaisen vasta siellä. Tässä vaiheessa meinasi jo nälkäkiukku tulla kummallekin, sillä matka laivalta ostoskeskukseen kesti oletettua kauemmin. Kiitos hissien. Nautiskelimme katkarapuleivät ja kahvit rauhassa, ja suuntasimme odotetulle shoppailukierrokselle. Parin kaupan jälkeen katsahdimme toisiamme ja totesimne, ettei kumpaakaan innosta shoppailu juuri nyt. Siispä hyppäsimme taas junaan ja palasimme T-Centraleniin, joka on siis aivan keskustassa. 

Mall of Scandinavia oli siinä mielessä vähän huono, sillä se oli suunnitelmamme jos on huono sää. Sen enempää ajattelematta menimme sinne kuitenkin suoraa päätä, kunnes heräsimme siihen, että on oikeastaan aika kiva ilma ja voisi ehkä käyskennellä vain ulkona. Siispä loppuajan vain nautiskelimme ulkona jätskillä ja ihastelimme Tuhkolmaa sen verran kuin vielä ehdimme. 

Maissa halusin myös lähettää papalle postikortin ja otin sitä ajatellen mukaan polaroid kamerani. Hän ei käytä älypuhelinta, mutta onneksi minulla on mahdollisuus lähettää pari kuvaa näin vanhanaikaisemminkin. Ilmeisesti kovin moni ei enää lähetä postia, sillä postilaatikkoa oli äärettömän vaikea löytää. 

Laivalle palatessamme otimme eri reitin kuin tullessa, jolloin tietysti eksyimme. Hetken aikaa menimme joka suuntaan, kunnes palasimme äkkiä tutulle reitille ja siinä vaiheessa pitikin laittaa jo juoksuksi. Tukholma oli kiva, ja siellä riittäisi kyllä tekemistä ja kokemista useammaksikin päiväksi. Haluaisin mennä niihin kaikkiin kiinnostaviin museoihin ja kauniisiin puistoihin. Vähän ajattelin, että jos syksyllä menisi uudestaan - ja jos tuo mieskin suostuisi lähtemään mukaan.