Uudisraivaaja

Alkuviikolla odottelin kuumeisesti uusinta Koti ja keittiö -lehteäni. Lasku kyllä löytää perille, mutta jostain syystä itse lehti kiertää aina äitini kautta. Niinpä saan odotella uusinta numeroa hieman kauemmin sen pyöriessä ympäri suomea. Viimein se kuitenkin löysi perille, hieman kärsineensä ja kuluneena, mutta kuitenkin. Nautiskelin siitä parvekkeella, kahvikupposen kanssa kun syysaurinko pitää vielä parvekkeen lämpöisenä. 

Pientä sisustusinspiraatiota on ollut havaittavissa ja tavarat ovat lennokkaasti vaihdelleet paikkoja. Tämä koski nyt tällä erää lähinnä olohuone-keittiö akselia ja hieman parvekettakin. Aina silloin tällöin tekisi mieli kääntää kaikki huonekalut päälaelleen, mutta tässä asunnossa se ei ole mahdollista. Kunpa joskus löytyisi se koti, jossa tv tai vitriini sopisivat useampaan kuin yhteen nurkkaan.

Keittiön sivutasolla, hieman jo ehkä olohuoneen puolella, on jo pitkään ollut samat purkit ja purnukat. Sama meininki oli ruokapöydän päällä sijaitsevilla ylähyllyillä. Oli siis jo korkea aika päivittää tavaroiden paikkoja ja pelkästään jo se vaikuttaa todella paljon sisustuksen ilmeeseen. Sivutasolta pastat, riisit ja öljyt siirtyivät ruokapöydän päälle ja sivutasolle kasailin jotain aivan uutta. Olen jo pidempään harmitellut, ettei missään ole tilaa ruokakirjoilleni, vaan ne ovat jemmassa kaappien kätköissä. Niinpä kasasin muutamasta kirjasta pienehkön portaan, jonka päälle sain mausteita ja sipuleja kivasti eri tasoihin. Siihen viereen sain myös yhden kasveistani, niin tv-taso ei näytä enää niin ahtaalta.

Näin syksyn tullen mieleni teki taas vähän tummempia sävyjä, enimmäkseen purppuaa ja mustaa. Niitä löytyykin kotoamme nyt ripotellusti kynttilöiden ja pöytäliinojen muodossa. Tähän kaikkeen minulla kului rahaa vain krysanteemin ja callunoiden verran, mutta muutos on silti melkoinen. Panostin yksityiskohtiin, tein uusia ratkaisuja ja tutkin laatikoiden pohjia. Esimerkiksi tuikku helmien keskellä syntyi ihan vahingossa, kun halusin jotain matalampaa kuvien eteen. Mielestäni sisustustavaroiden pitää tuoda esille eri tasoja ja korkeuseroja, luodakseen tietynlaisen harmonian. Kasvit ja pitkä kynttilä tuovat ryhtiä ja runsautta, kun taas matala tuikku helmineen saa aikaan herkkyyttä. Lisäksi värinokkonen ja kissanhäntäkin sopivat täydellisesti väreihin!

Parvekkeen pidin vielä eloisana ja pirteänä - oranssi saa loistaa ja ottaa vallan. Pupun muutettua sisälle uskalsin hommata sinne hieman callunoita ja asettelin kynttilälyhtyjä ympäri parveketta. Kohta niistäkin saa jo tunnelmaa.

Olen puuhaillut tätä kaikkea koko viikon, ja odottanut auringon saapumista. Tänään se vihdoin ryhdistäytyi ja poistui pilven takaa, joten sain kuvattua kaikki nämä herkulliset yksityiskohdat sinun nähtäväksesi. Mitä siis pidät kokonaisuudesta, vai oliko täysin turha vaiva? :)