Värittäjäiset

 

Jos korona ei vielä tarpeeksi lukinnut minua kotiin, niin viimeistään lumi teki sen. Ulko-ovelta pääsee metrin eteenpäin ja siihen onkin sitten hyvä jäädä ihmettelemään maailman menoa. Tai sitten voi vain pysyä kotona.

Kotona alkaa välillä vain tekeminen loppua, kun ei lakanoita viitsi joka päivä vaihtaa ja tiskipöytäkin kuluu pian puhki kaikesta siitä siivoamisesta. Aivot puolestaan sulavat liialliseen ruutuaikaan ja toisaalta, eipä kyllä ole enää mitään ohjelmiakaan jäljellä. Siksipä elvytin vanhan harrastukseni eli värittämisen. Se on rauhallista puuhaa, siinä saa jotain tekemistä käsille ja silmät tuijottavat muuta kuin tietokonetta tai puhelinta. Tykkäisin tehdä vaikka mitä käsityö- ja askartelujuttuja, mutta tuntuu, ettei sellaiselle ole tilaa. Tarvitsisi olla joku nurkka, mihin saisi pöydän kaikelle luovalle.

Ostin uudet tussit, kun vanhat olivat päässeet kuivahtamaan. Tarkoituksenani oli ostaa kerrankin kunnolliset ja hieman laadukkaammat tussit, mutta lähimmässä kirjakaupassa oli tietysti juuri remontti ja jäljellä oli vain yhdet ihan perustussit. Onneksi värejä oli paketissa kuitenkin 50, niin se vähän lohdutti. Ehkä vielä joskus saan kunnon tussit. Ostin myös uuden värityskirjan, vaikka vanhassa oli vielä kuvia jäljellä, mutta kerrankin löysin tuollaisen, missä on kierre. Sellaista on niin paljon helpompi värittää kun vihon saa kunnolla taitettua eikä tarvitse väännellä koko ajan. 

Joten nyt olen siis kaikki päivät ja illat vain värittänyt. Yhtään kuvaa en ole kylläkään saanut vielä valmiiksi, kun mielestäni aina menee jokin pieleen ja vaihdan seuraavaan. Mutta toisaalta, ehkä nyt on vain tärkeintä, että on tekemistä ja pysyn järjissäni kunnes pääsen taas ovesta ulos.