Naapurin mummo

Meillä on asunut seinänaapurina useamman vuoden sellainen mummo, jota auttelin aina kun pystyin. Kävin hänelle joitakin kertoja kaupassa, opastin puhelimen kanssa, vein kukkia, korjasin telkkarin (laitoin johdon seinään) ja paljon muuta. Meillä oli hyviä keskusteluja ja hän kertoi minulle lähestulkoon koko sairaushistoriansa, mutta hänen etunimeään en tiedä vielä tänäkään päivänä. Siksipä puhun aina naapurin mummosta.

Tässä taannoin huomasin, että mummon asuntoa tyhjennetään ja huolestuin, että onhan kaikki hyvin. Mummo oli valitettavasti sairastunut, ja hänen perheensä teki muuttoa, sillä mummo ei enää pärjäisi kotosalla. Muuttoporukka tuli meiltä kysymään, että haluaisimmeko mummon vanhan lipaston, vähän kuin kiitokseksi kaikesta. Lipasto oli pieni, valkoinen ja siisti, joten mieluusti tarjosin sille uuden kodin. 

Mummon lipasto oli yhden iltapäivän keskellä makuuhuoneen lattiaa, kun yritin miettiä sille paikkaa. Mittanauhan kanssa hetken pyörittyäni päädyin sijoittamaan sen makuuhuoneeseen ja vanha meikkipöytä sai väistyä. En ikinä oikein ole tykännyt meikkipöydästäni, ja oikeasti se on ollut ihan turha. Meikkaan nimittäin aina ruokapöydän ääressä, sillä makuuhuoneessa on niin huono valaistus. Meikkipöytä oli Ikean mallistosta, jonka olin korottanut irtojaloilla korkeammaksi. Annoin pöydän facebookissa ilmaiseksi sitä tarvitsevalle, ja viidessä minuutissa se oli varattu. Kaikki siis voittivat.

Tämä uusi lipasto on niin paljon parempi. En ollut edes tajunnut kuinka paljon pöytä peitti ikkunaa, ja nyt ikkunasta tulvii ihanasti aamupäivän valo sisään. Taiston mökkikin mahtui hyvin lipaston viereen ja mikä parasta - sain vaatehuoneeseen lisää tilaa, kun osa vaatteista sujahti lipastoon. Täydellistä! Kiitos naapurin mummolle ja kaikkea hyvää.