En eilen ryhtynytkään leipomaan pipareita, vaan päädyin kokoamaan piparitaloani. Talon seinämät on tässä viikon aikana vaihtaneet paikkaa aina keittiöstä tv -tasolle asti, sillä yritin varjella niitä rikkoutumasta. Kyllästyin palojen edestakaisin siirtelyyn, joten päätin vain ryhtyä tuumasta toimeen.
Tähän talven ihmemaahan kului neljä kiloa piparitaikinaa, neljä laatikollista tomusokeria, lukuisia munan valkuaisia, useampi pussi karkkeja ja monen monta työtuntia. Ajattelin, että kokoaminen on pikku juttu kun seinät ja katto oli jo koristeltu, mutta yllättävän kauan siinä menikin. En tykkää liimata taloa kasaan kuumennetulla sokerilla, sillä se on mielestäni rumaa ja paistaa aina tomusokerikuorrutteen läpi. Niinpä teen valkuaisita, tomusokerista ja sitruunanmehusta tiukan tahnan, jolla saan mökin pysymään aloillaan. Ainoa vika siinä on, että kovettumista saa odotella kauemmin kuin sulan sokerin kanssa ja vaikkapa katon liimaaminen voi olla haastavaa.
Koristeluvaiheessa puolestaan hieman löysempi tahna on parempi, sillä se valuu nätimmin eikä jää kökköihin. Talon pihalle pystytin pari kuusta, rakensin pienen lumilyhden ja pihan ympyröin aidalla. Hetken pohdin, että laitanko aitaa laisinkaan, mutta onneksi laitoin, sillä se viimeisteli kokonaisuuden kauniisti.
Täällä piparimaailmassa tuiversi melkoisesti lunta ja taisi vähän myrskytäkin, sillä koko mökki on ihan vinossa. Onneksi tupa on autio, niin ei haittaa vaikka lunta pyrytti ihan sisälle asti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti