lauantai 24. kesäkuuta 2017

Ihan kuin mökillä


Tältä juhannukselta saatte vain ruokakuvia, sillä keittiössähän se aatto meni. Saimme viettää tätä keskikesän juhlaa anoppilassa, kun he menivät maalle. Anoppilasta on tullut itselleni jo kuin toinen koti ja eilen se tuntui ihan mökiltä, kun olimme siellä grillailemassa ja nautiskelemassa sateisesta kesästä. Alkuperäisenä suunnitelmana oli mennä Nuuksioon retkeilemään, mutta onneksi toteutimme sen jo alkuviikolla kun säät vielä suosivat. Anoppila oli juuri hyvä juhannuksenviettopaikka, sillä siellä on iso keittiö missä kokata ja sisäpihan patiolla sai grillata. 

Anoppi opetti ennen lomalle lähtöään minulle herkullisen hummerikeittonsa, joten päätin sitä juhannuksen kunniaksi tehdä. En tiedä miksi tämä keitto on mielestäni aina niin järjettömän hyvää, mutta nyt onneksi osaan tehdä sitä itsekin. Voisin vaikka elää tällä keitolla. 

Luulin aina, että hummerikeiton valmistus on kovinkin haastavaa, vaikka oikeasti se on melko yksinkertaista. Ainoa pulma on, että siihen tarvitaan kuivattuja hummerin tai ravun kuoria, mutta minäpä sain niitä suoraan anopin keittiöstä. Ensin siis keitetään liemi, josta sitten keitellään se varsinainen keitto. Kuorien lisäksi tarvitset porkkanaa, fenkolia, sipulia, tuoreita tomaatteja, tomaattipyrettä sekä mustapippureita. Hummerinkuoria freesataan ensin hetki öljyssä ison kattilan pohjalla, niin että ne täyttävät tuoksullaan ihanasti koko keittiön. Sitten lisätään vihannekset ja pyöritellään hetki. Koko komeus peitetään vedellä, sitä saa olla noin pari litraa. Pippurit sekaan ja lientä keitellään 20 minuuttia, mutta ei sen kauempaa. Jos keität liian kauan, irtoaa hummerista kai jotain kitkerää makua. Tähän kuuluisi vielä valkoviiniä tai konjakkia, mutta meillä ei ollut kumpaakaan eikä se mielestäni kuitenkaan vaikuttanut olennaisesti lopputulokseen. Seos siivilöidään toiseen kattilaan ja lientä keitellään hetken ajan kasaan. Sen jälkeen siihen lisätään kermaa, hummerifondia, sahramia ja cayennepippuria. Keitossa kuuluu olla vähän potkua, joten laita cayennea oman makusi mukaan. Lopuksi keittoa voi vähän suurustaa maissijauholla ja sekaan lisätään vielä ravunpyrstöjä tai surimia. Itse pidän pehmoisista surimipaloista, mutta toki voit laittaa vaikka ihan oikeaa hummeria jos siltä tuntuu. Keitto ei kylläkään sitä vaadi, sillä tuo ihana liemi on tässä se juttu. Vaalean leivän kanssa se on maailman parasta. Ah

Pääruoaksi tein teemaan sopivasti surf&turf annokset, eli lautaselta löytyi pihvi maustevoilla, jättikatkaravunpyrstöjä, uusia perunoita sekä paahdettuja uuden sadon vihanneksia. Tosiaan oli tarkoituksena grillata vihannekset, pihvit ja ravut, mutta kaikkien vastoinkäymisten jälkeen vain ravut päätyivät grilliin asti. Kaikesta huolimatta kaikki oli todella hyvää ja maistuvaa, ja pääasia on, että juhannusaatto oli kaikin puolin ihan onnistunut! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti