keskiviikko 21. huhtikuuta 2021

Ei mikä tahansa pastavuoka


Tämä ruoka on niin helppo, ettei se edes kaipaisi ohjetta, mutta toisaalta myös niin herkullinen, että se ansaitsee hetkensä parrasvaloissa. 

Keksin tämän tässä taannoin, kun olin tekemässä lasagnea, mutta lasagnelevyt olivatkin loppuneet kaapista. Päätin tehdä pastavuoan ja siitä ei tullutkaan mikä tahansa pastavuoka, vaan ilmiömäisen mehukas ja herkullinen. Siis en tietenkään keksinyt pastavuokaa, vaan uuden tavan valmistaa sitä. Tämä on paljon mehukkaampaa kuin lasagne, ja mieskin jo totesi, että enää ei tehdä ollenkaan lasagnea! Näillä parilla vinkillä sinäkin ilahdutat perhettäsi päivällisellä.

Tehdään kaksi kastiketta aivan kuten lasagneakin varten, eli tomaattinen jauhelihakastike sekä vaalea juustokastike. Itse en pidä perinteisestä valkokastikkeesta, joten oikaisen ja sulatan kattilassa paketin sulatejuustoa, jota sitten ohennan maidolla tai kermalla sopivan kastikemaiseksi. Toiseen kastikkeeseen paistan ensin sipulia ja valkosipulia, lisään jauhelihan pannulle sekä mausteita - suolaa, sokeria, mustapippuria, pippurisekoitusta sekä reilusti kuivattua oreganoa. Lopuksi kaadan joukkoon kaksi tölkillistä paseerattua tomaattia ja vähän vettä, sekä tarkistan maun.


Sitten aloitetaan vuoan kasaaminen. Tähän voi käyttää mitä vain pastaa, itse käytän tietysti gluteenitonta. Vuokaan sopii minusta parhaiten spagetti, mutta jouduin hieman jatkamaan pennepastalla, kun spagetti loppui kesken. Napsautan spagetit puoliksi ja lisään tomaattikastikkeen vuokaan. Sekoitan pastat huolella kastikkeeseen ja asettelen tasaisesti vuokaan. Ja tässä ensimmäinen vinkki; älä laita liikaa pastaa, sillä muutoin vuoasta tulee liian kuivaa. Ja toinen, sekä ehkä se tärkein vinkki; älä sekoita juustokastiketta vuokaan! Kaada juustokastike tasaisesti joka puolelle, mutta älä sekoita, jolloin kastikekerros tekee ruoasta todella mehevää ja joka haarukallisella saat eri makuja - alla on mausteista tomaattikastiketta ja päällä herkullinen, hieman paahtunut juustokastikekerros. Tajunnanräjäyttävää.

Lopuksi vielä ennen uunia laitan hieman vettä, ettei vuoasta tosiaan tule kuiva ja siihen päälle juustoraastetta. Juustoraaste hieman uppoaa nesteeseen, mutta kun pasta on imenyt suurimman osan, niin juustokin pääsee paistumaan. Nestettä saa tosiaan olla melkeinpä niin, että hirvittää, sillä se kyllä haihtuu ja imeytyy siitä. Tämä on meillä ainoa ruoka, jonka syömme vuoasta viimeistä murua myöden eikä tarvitse pakastaa annostakaan. Viimeisestä kauhallisesta tulee melkein tappelu! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti