Vaikeuksia viljelyssä

 

Viimeksi kerroin menestyksekkäistä maa-artisokistamme, mutta loput taimet eivät olleetkaan niin onnekkaita. Maaliskuun alussa kylvetyt siemenet eivät tahtoneet millään lähteä kasvuun, ja hetken aikaa olin jo varma, että peli on menetetty.

Kastelimme alussa istutuksia sumutinpullolla ja pidimme niitä muovin alla, aivan kuten aiempinakin vuosina. Mikään ei kuitenkaan lähtenyt kasvamaan, joten muutaman viikon jälkeen siirryin kannukasteluun. Ajattelin, että ehkä ne eivät ole saaneet tarpeeksi vettä - ja halleluja, sehän auttoi! Noin viikossa tomaatteja alkoi tulla pinnalle, mutta chilit antoivat edelleen odottaa itseään. Kunnes nyt viikonloppuna chiliruukuissa näkyi elämää - jalapènoista 5/9 ja archiboista 3/7 on vihdoin pinnalla. Tomaateista on itänyt puolet eli 7/14 siemenestä ja auringonkukat... no se ei olekkaan niin onnellinen tarina.

Auringonkukat tosiaan kylvettiin samaan aikaan maaliskuun alussa ja niistä pari kolme lähti hyvin kasvuun. Yhtenä aamuna kuitenkin ne olivat kuolleet emmekä tienneet miksi. Niinpä tein uusintakylvön maaliskuun puolivälin jälkeen ja nyt siellä on pinnalla 7/18. Toivotaan, että nuo eivät nyt kuole ja toki toivotaan myös, että kaikki loputkin tulisi pinnalle.

Kurkustahan meidän piti ostaa valmiit taimet, mutta yhtäkkiä K-raudan siemenhyllyllä minulle iski järjetön tarve ostaa kurkun siemeniä. Niinpä ostin kaksia erilaisia kasvihuonekurkun siemeniä, Baby F1 ja Iznik F1. Niistä pitäisi tulla n. 8-10 sentin mittaisia kurkkuja ja taimien pitäisi soveltua nimenomaan parveke- ja kasvihuoneviljelyyn. Kurkunsiemenistä tuli joka ikinen pinnalle alle viikossa. 

En tosiaan tiedä mikä tänä vuonna meni pieleen, oliko se pelkästään veden puutetta vai jotain muutakin. Mutta nyt olemme kuitenkin iloisia, että edes osa on tullut pinnalle ja yritämme pitää ne hengissä. Toukokuun lopulla taimet sitten siirtyvät parvekkeelle ja osa lähtee äidin kasvihuoneeseen. Kunpa saisimme herkullisen ja runsaan sadon.