Leipurisyyhy

Olen jo pitkään ollut hyvin tyytymätön Maku -lehden sisältöön, ja tässä talven mittaan useampaankin otteeseen harkinnut tilauksen lopettamista. Mielestäni lehden makukirjo on jotenkin kutistunut ja ohjeet kiertävät samaa kehää. Tällä viikolla postiluukusta tipahti jälleen tuo kyseinen lehti, ja muistin, että "ainiin, sekin piti peruuttaa". Tahmeasti kävin lehden kimppuun ja yllätyksekseni se olikin tällä kertaa ihan mielenkiintoinen! Löysin jopa muutaman reseptin jota voisin kokeilla, mutta silti takaraivossa pyörii ajatus, että ehkä minun pitäisi tilata ennemminkin jokin leivontalehti eikä niinkään ruokalehti.

Sormet syyhyävät hirveästi leipomaan eikä tämä Maku ainakaan auttanut asiaa. Löysin lehdestä ihanan näköiset raparperi-wilhelmiinat, ja päättelin, että ne ovat hyviä, kun jo pelkkä wilhelmiinakin sulaa suuhun. Pari sivua päästyäni eteenpäin löysin suolakaramelli-neliöt, jotka kai jotenkin etäisesti muistuttavat mokkapaloja. Silmieni edessä vilisi myös voileipä- ja juustokakkuja, mutta onneksi vanhenen ensi viikolla niin on hyvä syy leipoa vaikka joka päivä! Virallisena juhlapäivänä en ole kotimaaan kamaralla, mutta ehkä sitten anoppilaan leivon paljon herkkuja kahvin seuraksi. 

Tai ihan sama kuka ne syö, haluan vain leipoa.